Perälauta petti heti valiokuntavaiheessa

Vanhusten laitoshoidosta käyty kiista on ollut kuluvan vuoden kiihkeimpiä poliittisia näytelmiä, joka koetteli kovin ottein Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen yhtenäisyyttä. Julkisuudessa kamppailu vanhuspalvelulaista näyttäytyi kahden vahvan naisen, sosiaalidemokraattisen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin ja kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon, välisenä henkien taisteluna.

Guzenina-Richardson ajoi puolueensa nimissä mitoitusta, jonka mukaan laitoksissa pitäisi olla yhtä hoidettavaa kohti laskennallisesti 0,7 hoitajaa. Kokoomuksessa vierastettiin tällaista lakisääteistä, kiinteää velvoitetta. Kiista ratkaistiin perinteiseen tapaan panemalla riita puoliksi ja ottamalla suhdeluvuksi 0,5. Toisin sanoen: kunnat velvoitetaan palkkaamaan vähintään yksi hoitaja kahta vanhusta kohden.

Kompromissista puhuttiin ”perälautana”, jonka keksijäksi on mainittu hallituksen työministeri, monissa tupo-neuvotteluissa karaistunut Lauri Ihalainen (sd.). Olipa perälaudan höylääjä hän tai joku muu, niin eduskunnassa ratkaisu sai paljon kiitosta – eikä vain hallituspuolueiden omista riveistä, vaan jopa oppositon kaksikosta. Erityisen suurena poliittisena voittona uuden vanhuspalvelulain hoitomitoitusta ovat markkinoineet sosiaalidemokraatit.

Mutta nolon käänteen tämä vuoden kuumin poliittinen voimainkoitos sai tämän viikon alussa, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, ettei hoitajamitoituksesta voidakaan säätää asetuksella.

Hukkaan meni siis hyvä riitely! Se on tietysti ensireaktio kuperkeikasta, joka yllätti ministerit ja muut kansanedustajat housut kintussa.

Ihmetystä herättää, että vanhuspalvelulain vaativien asetusten rajoituksia ei huomannut kiistan aikana edes oikeuskansleri, jonka tehtäviin kuuluu valvoa hallituksen esitysten lainmukaisuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokuntaa on sen sijaan kiitettävä, että se ymmärsi ja uskalsi lähteä korjaamaan ilmiselvää virhettä.

Vanhuspalvelulaki ei ole ensimmäinen, jonka valmistelusta on löydetty virheitä jälkitarkastelussa. Suoraan sanoen Suomessa on jopa kannettu viime vuosina huolta, miten paljon suoranaista huolimattomuutta liittyy nykyiseen lainsäädäntöön. Virheet on helppo panna kiireen syyksi, mutta taustalla lienee joskus myös suoranaista ammattitaidottomuutta tai poliittista pyrkimystä.

Yksi eikä missään nimessä pienin syy lainsäädännön virheisiin on siinä, että lakeja ryhdytään uudistamaan tunnekuohun vallassa. Hyvästä esimerkistä käyvät aselait. Jokaisen uuden kansallisen murhenäytelmän jälkeen ryhdytään vaatimaan lakien pikaista kiristämistä, ja julkisuuden paineen vuoksi eduskunta myös käy kiireesti sanoista tekoihin unohtaen ne varoitukset, mitä hosumiseen liittyy.

Vanhuspalvelulain hengen toteutuminen tuskin kaatuu nyt havaittuun virheeseen. Halutessaan eduskunta voi aina parannella lain sanamuotoja. Tahran tämä nolo käänne kuitenkin jättää lainsäätäjäin julkiseen kuvaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.