Perheitä on monenlaisia

Äitienpäivä on aina myös koko perheen päivä, koska sen valmisteluissa ja itse juhlinnassa ovat mukana kaikki perheenjäsenet nuorimmasta vanhimpaan. Yhdysvalloista lähtenyt äitienpäivä on saanut rinnalleen kansainvälisen naistenpäivän. Tämä maaliskuussa vietettävä juhlapäivä ei korosta naisten äiteyttä, vaan heidän heidän yhteiskunnallista työpanostaan.

Äitienpäivän valtakunnallisesti juhlittuja sankareita ovat äidit, jotka ovat eivät ole vain kasvattaneet avioliitossaan suurta perhettä, vaan ovat siinä sivulla tehneet myös kunnioitusta herättävän työuran. Perhekoko on pienentynyt rajusti sotien jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien ajoista. Silti palkittavia kunniaäitejä vielä riittää.

Naisten elämää ovat muuttaneet viime vuosikymmeninä ennen muuta kaksi seikkaa. Toinen on koulutus, toinen työelämän tarpeet. Tytöt ja naiset ovat osoittaneet huomattavasti suurempaa intoa korkeampaan koulutukseen kuin pojat ja miehet, joten ala toisensa jälkeen naisvaltaistunut. On jo ammatteja, joissa miesten puutetta pidetään huolestuttavana.

Työelämään naisia on vienyt se yksinkertainen totuus, että suomalaiset ovat pieni kansakunta, jonka vaurastuminen edellyttää mahdollisimman monen kansalaisen työpanosta myös kodin ulkopuolella. Yhteiskunta on osaltaan vauhdittanut naisten työssäkäyntiä milloin verotuksen, milloin sosiaalipolitiikan keinoin.

Yhteiskunnallisten tarpeitten ja asenteiden muuttuminen on muuttanut myös suomalaisen perheen kuvaa. Perinteiden ydinperheen ihanne on kyllä vielä voimissaan häitten aikaan, mutta käytännössä tuo miehen ja naisen elinikäisen avioliiton tavoite ei aina toteudu.

Vanhoja liittoja puretaan ja uusia solmitaan joskus hyvinkin nopealla aikataululla, mikä näkyy myös perheen koostumuksessa. Lapsia on "sinun, minun ja meidän yhteisiä", ja samalla lailla saattaa isovanhempia olla hyvinkin huomattava määrä. Uusinta uutta ovat samaa sukupuolta olevien laillistetut liitot. Jos haluaa vielä nähdä perinteisen ydinperheen, löytää sellaisen varmimmin jonkun uskonlahkon tai meille vieraan uskontokunnan piiristä.

Tällä viikolla valmistuivat laskelmat Suomen viime vuonna solmituista tai purkautuneista avioliitoista. Yllättävänä pidettiin, että tavanomaisten kahta sukupuolta yhdistävien avioliittojen määrä oli lisääntynyt vuonna 2008 parilla-kolmella prosentilla. Kaikkiaan solmittiin reilusti yli 30 000 uutta heteroavioliittoa. Rekisteröityjä parisuhteita kirjattiin vain alle kolme sataa. Se on vain alle prosentti perinteisiin aviosuhteisiin verrattuna.

Tilastojen mukaan suomalaiset naiset tulevat ensimmäisen kerran äideiksi noin 30 vuoden iässä. Biologisesti se on aika myöhäistä. Nuorempana synnyttäminen edellyttäisi, että naiset tinkisivät koulutuksestaan ja yhteiskunta tehokkuusvaatimuksistaan. Kansakunnan elinvoiman säilyminen edellyttäisi sinällään keskimääräisen perhekoon kasvattamista yhdellä lapsella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.