Perhejuhlan tuntua Oslossa

Kansakunnan katseet kääntyvät tällä viikolla Norjaan, jossa presidentti Martti Ahtisaari vastaanottaa juhlavin menoin Nobelin vuoden 2009 rauhanpalkinnon.

Oslon kaupungintalolla pidettävään seremoniaan liittyy aina myös puhe, jossa palkittu kiteyttää oman näkemyksensä tämän päivän maailman tilasta ja tulevaisuudesta. Edellisen kerran suomalainen nobelisti pääsi puhumaan yhtä arvovaltaisella foorumilla 63 vuotta sitten Tukholmassa, ja se ei mennyt ihan niitten nuottien mukaan kuin kotimaassa toivottiin.

Kemian palkinnon saanut Artturi Ilmari Virtanen käytti näet tilaisuutta hyväkseen ja ilmaisi kantanaan, että Karjalan menetys oli suuri vääryys Suomea kohtaan. Martti Ahtisaari on kokenut diplomaatti ja osaa asettaa sanansa tilanteen mukaan.

Voisi kuvitella, että Oslon kaupungintalolla on keskiviikkona jopa kotoisen perhejuhlan tuntua, kun palkitun isänpuoleiset sukujuuret ovat Norjassa.

Adolfsenin sukua kerrotaan asuvan tänään ainakin Haldenin pikkukaupungin tuntumassa. 1870-luvulla muutama Adolfsen muuttui monien muitten maanmiestensä mukana rakentamaan Kymenlaaksoon puunjalostusteollisuutta, ja 1930-luvulla Oiva Adolfsen tunsi jo itsensä niin suomalaistuneeksi, että vaihtoi sukunimen Ahtisaareksi.

Miksi Nobelin rauhanpalkinto jaetaan Oslossa eikä Tukholmassa kuten viisi muuta? Tätä ihmetellään usein, ja siihen on yritetty löytää myös pätevä vastaus.

Täysin aukotonta syytä ei tiedetä, koska Alfred Nobel ei itse ole maininnut sitä jälkisäädöksessään.

Romanttisimman selityksen mukaan dynamiitilla rikastuneella ruotsalaisella keksijällä ja liikemiehellä olisi ollut silloisessa Christianiassa, nykyisessä Oslossa, naisystävä, jonka kansallista mieltä hän halusi ilahduttaa sillä, että yksi Nobel-palkinnoista ja nimenomaan rauhanpalkinto jaettaisiin tämän kotimaassa.

Järkevin selitys on se, että kun Norja oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vielä samaa kuningaskuntaa Ruotsin kanssa, oli paikallaan huomioida molemmat valtakunnanosat myös Nobel-juhlinnassa. Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901, ja ero tuli naapuruksille vasta 1905.

Alfred Nobel oli aikansa sivistyneimpiä ja myös liikkuvaisimpia miehiä ja tunsi siis hyvin myös norjalaiset. Hänen mielestään norjalaiset olivat huomattavasti rauhantahtoisempia ihmisiä kuin ruotsalaiset, ja sen vuoksi juuri rauhanpalkinto piti antaa heidän jaettavakseen.

Ja ainahan on asioihin on vaikutusta henkilösuhteilla. Norjan kansallisrunoilija Björnstjerne Björnsson - savolaisten metsäsuomalaisten jälkeläinen - kuului Nobelin tuttavapiiriin ja oli sielultaan väkevä rauhan mies.

Alfred Nobelin isä Imanuel oli muuttanut 1800-luvun alussa Venäjälle, jossa hän loi Krimin sotaa ennen ja sen aikana suuren omaisuuden asetehtailijana. Sodan loputtua yritys lopahti.

Imanuelin neljästä pojasta kaksi jäi Venäjälle, kaksi - Alfred ja Emil - palasivat Ruotsiin. Venäjälle jääneet siirtyivät öljyalalle ja vaurastuivat, kuten myös dynamiitin keksineet veljensäkin. Emil Nobelilla kävi vain huono tuuri: hän menetti henkensä epäonnistuneessa räjähdyskokeessa.

43 vuoden iässä Alfred Nobel huomasi, että hänellä oli elämässään kaikkea muuta paitsi naista. Hän pani sanomalehteen ilmoituksen, jossa "varakas, korkeasti sivistynyt vanhempi herrasmies etsii kypsään ikään ehtinyttä, kielitaitoista naishenkilöä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi".

Ilmoituksen huomasi itävaltalainen kreivitär Bertha Kinsky. Hän vastasi ja sai myös paikan. Aviosuhdetta ei siitä kuitenkaan syntynyt, vaan kreivitär palasi kotimaahansa ja nai kreivi Arthur von Suttnerin. Kirjeenvaihtoystävinä Bertha von Suttner ja Nobel pysyivät vuosikymmeniä.

Kreivitär kiinnostui vanhetessaan yhä enemmän rauhan asiasta. Hänen kirjansa Aseet pois! (Die Waffen nieder!) oli tulisieluinen yritys estää maailmanpalo, jota kohti Eurooppa oli ajautumassa 1800-luvun lopulla.

Alfred Nobel ei saanut Bertha Kinskyä, mutta Bertha von Suttner sai kuitenkin Nobelin - vuoden 1905 rauhan Nobelin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.