Periaatteet kunniaan

En ole talousmies. Seuraan kuitenkin talouden kehitystä ja talouspolitiikkaa lukemalla säännöllisesti uutisia ja artikkeleita.

Siksi uskaltaudun käsittelemään aihetta muutamin esimerkein ja ihmettelyin. Näillä laitahuomautuksilla ei luultavasti järkytetä markkinavoimia. Niistähän on tullut ihmiskunnan epäjumalia, joita ei saisi säikytellä ja joiden toimiin ei kuulemma tulisi asiaa tuntemattomien puuttua.

Maalaispapin mietteet eivät kuitenkaan tuota venettä keikuttane.

On syytä kysyä, mistä löytyvät vastalääkkeet kansainvälisen kapitalismin mellastamiselle ja pääomapiirien hävyttömälle hyödyntavoittelulle? Molemmista näistä on löytynyt karmivia esimerkkejä suloisesta Suomestammekin, viimeisenä vaikkapa yksityisten terveysalan yritysten selkeä verokikkailu osana globaalia taloutta.

Nyt on lisättävä sääntelyä, siis pantava rajoja ihmisten hädänalaisella tilalla ja jokapäiväisellä elämisellä rahastamiselle.

Mistä löytyisivät ne tahot, jotka palauttaisivat demokratian ja (huom!) suunnitelmatalouden arvoonsa pudottamalla pankit ja sijoittajatahot kansojen ja ihmisten palvelijoiksi?

Tässä taistelussa pitäisi ensimmäisiksi listiä veroparatiisit ja toiseksi saada aikaan maailmanlaajuinen tasaus. Sitähän puuhattiin viime vuosisadalla YK:ssa, ja sitä piti monien kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n, WTO:n ja Maailmanpankin toteuttaa.

Ainakin viisitoista vuotta on puuhattu varainsiirtoveroakin, mutta ei se etene, kun sillä vietäisiin korkeintaan joku prosentin sadasosa pääoma- ja valuuttaliikkeistä. Voi mikä järkytys!

Hupaisa esimerkki viime viikolta YLE:n radiouutisista ja Euroopan talouskriisin käsittelystä vapaasti siteerattuna:

Pääministerimme kertoo, että täytyy olla varovainen siinä, mitä ministerinä sanoo, markkinat kun ovat nyt niin herkkiä... Ja toimittaja jatkaa, että onko tällä tavalla reagoida mitään tekemistä sen kanssa, miten suhtauduimme aikanaan Neuvostoliittoon? Pääministeri vastaa kiireesti, että ei tietenkään, ei näitä voi vertailla toisiinsa, pitää vain käyttää järkeä!

Ikään kuin ihmiset eivät ymmärtäisi, että menettelytapa on ihan sama kuin, että ”suu kiinni, kun isommat puhuvat ja järki käteen, ettei karhu suutu”.

Nyt voi kuolleen ja kuopatun neuvostokommunismin ja markkinaliberalismin välille panna yhtäläisyysmerkin.

Tässä täytyy vanhan sosialidemokraatin, siis ei-kommunistin, muistuttaa, että vasemmistolaisella talousajattelulla on paljon sanottavaa tässä ja tulevassa ajassa.

Kotimme seinällä katsovat punaisen, kiinalaisen paperinleikkaustaulun rivistönä Marx, Engels, Lenin, Stalin ja Mao. Vaikka en tietenkään hyväksy kolmen viimeisen veijarin ja samalla hirmuhallitsijan kauheita poliittisia menettelytapoja, olisi nyt päästävä pikaisesti irti markkinadiktatuurista. Taulu saa olla symbolisesti muistuttamassa meitä vastakohdistaan, kasvottomista markkinavoimista.

On hyvä, että politiikka on nyt palaamassa politiikkaan.

Kirjoittaja on Hankasalmen kirkkoherra.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.