Perinteinen aluejako ei vastaa tätä päivää

Iisalmen kaupunginvaltuusto on valinnut yksimielisesti kaupunkia pitkään johtaneen Martti Harjun seuraajaksi Jarmo Ronkaisen, jonka juuret ovat Kuusamossa Koillismaalla ja viimeisimmät työnäytteet kunnanjohtajana Haukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla.

Ylä-Savosta on ollut historiallisesti paljon yhteyksiä Oulun suuntaan, joten uuden kaupunginjohtajan valinta oli jatkoa tavallaan jatkoa näille perinteille. Pohjoispohjalaisiahan on myös Martti Harju juuriltaan, Nivalan poikia.

Keskeisten toimijoiden vaihtuminen avaa aina mahdollisuuden miettiä asioita uudelta pohjalta. Niinpä Iisalmen johtajavaihdoskin on herättänyt välittömästi pohdintoja, mitä liikahduksia se aiheuttaa mahdollisesti Ylä-Savon kuntakentällä. Kitkaa on ollut erityisesti Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien suhteessa, vaikka ne sosiaali- ja terveydenhuoltonsa ne kyllä ovat jo yhdistäneetkin yhteistyössä Iisalmen ja Sonkajärven kanssa.

”Siinä onkin paljon töitä”. Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Seppo Kääriäisen tilannearvio kuvaa uudelle kaupunginjohtajalle lankeavaa yhteistyöhaastetta. Ylä-Savon sote ei ole käytännössä lähentänyt kuntien välejä, vaan päinvastoin toimintojen yksioikoinen keskittäminen on vahvistanut ennakkoasenteita.

Yksi Ylä-Savon iso ongelma on se, ettei aluetta ole itse asiassa enää olemassakaan siinä perinteisessä muodossa, jollaiseksi se muotoutui ennen sotia ja niitten jälkeen.

Vanhassa maailmanajassa Ylä-Savoon kuului yhdeksän kuntaa: Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele, Lapinlahti, Varpaisjärvi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara.

Rautavaara on suuntautunut jo vuosikymmeniä Kuopioon. Varpaisjärvi on sulautunut kuntakartalla Lapinlahteen, josta enää vain osa pieni asioi Iisalmessa. Kuopion markkina-aluetta ovat yhä enemmän myös Pielavesi ja Keitele, jotka sitä paitsi ovat miettimässä, olisiko niiden järkevää liittoutua tulevaisuudessa sisäsavolaisten Tervon ja Vesannon kanssa.

Käytännössä Ylä-Savon ydin on supistunut neljään kuntaan, joista Iisalmi ainoana ylittää hallituksen asettaman 20000 asukkaan väestöriman. Kiuruveden väkiluku on laskenut jo alle 10000:n, mikä asettaa omat rajoituksensa kaupungin itsenäisyyspyrkimyksille.

Ylä-Savo ei ole Pohjois-Savon seutukaavajaotuksessa ainoa, jossa arki ei vastaa Helsingissä tehtyjä linjauksia.

Kuntauudistuksen valmistelussa on nähty, että Sisä-Savossa Suonenjoki on liian heiveröinen aluekeskukseksi. Karttula on liittynyt jo Kuopioon, eikä mansikkakaupungille tunnu löytyvän kumppaneita juuri muualtakaan. Suonenjokiset tunnustavat itsekin tilanteen ja pohtivat vakavissaan kumppanuutta Kuopion kanssa.

Koillis-Savossa Nilsiä liittyy vuodenalussa Kuopioon, ja samankaltaisia aikeita on monilla tuusniemeläisillä. Varsinaisiksi koillissavolaisiksi ovat jäämässä vain Kaavi ja Juankoski, joiden välit eivät ole tunnetusti mitenkään auvoiset. Suuri on hajaannus myös Varkauden ympärille levittäytyvässä Keski-Savossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.