Peruskoulu ei pysy enää tavoitteissaan

Viime vuosien kansainväliset Pisa-tutkimukset ovat olleet mairittelevia Suomen peruskoululle. Suomalaislapset ja -nuoret ovat osoittautuneet vertailuissa maailman parhaiksi lukijoiksi, laskijoiksi ja luonnontieteitten tuntijoiksi.

Numerot numeroina... Valitettavasti totuus peruskoulusta ei taida olla aivan niin ruusuinen ja mairitteleva, kuin Pisa-tutkimukset antavat ymmärtää. Tampereen yliopiston dosentin Matti Rimpelän johdolla tehdyt alueelliset, koulukohtaiset jatkoselvitykset pääkaupunkiseudun kaupungeista ja kunnista ovat surullista luettavaa.

Tämän päivän peruskoulu on lipunut jo kauas alkuperäisestä tavoitteestaan, joka oli se, että kaikki suomalaislapset saavat saman korkeatasoisen perusopetuksen perheitten sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta.

Rimpelän selvitys eri kuntien perusopetuksessa on hyvin suuria tasoeroja. Ainakin jotkut kunnat ovat ovat olleet itse syypäitä eriarvoisuuden palaamiseen Suomen perusopetukseen. On hyväksytty ajatus, että jotkut koulut voivat keskittyä opettamaan parhaita lapsia ja nuoria ja että jotkut jäävät sitten antamaan opetusta niille, joilla ei ole varaa valita kouluaan.

Koulun pitäisi kyetä antamaan lähtökohdiltaan heikommassa asemassa oleville oppilaille keskimääräistä enemmän tukea ja turvaa koulussa. Käytännössä näin ei juuri tapahdu. Kautta maan on nähty, miten ryhmäkoot kasvavat ja luvatut uudet kouluavustajat tai -kuraattorit jäävät tulematta kuntien rahapulaan vedoten.

Jos julkinen valta ei ole kantanut riittävää huolta peruskoulusta, niin toisaalta koulun jalojen tasa-arvoperiaatteitten toteutumista on rapauttanut suomalaisten perhe-elämän muuttuminen.

1990-luvun alun lamavuosina vauhtia saanut eriarvoistuminen on lisääntynyt. Hyvin menestyvät perheet haluavat ja jaksavat pitää vielä huolta lapsistaan, mutta mitä enemmän vanhemmat ovat syrjäytyneet normaalista yhteiskunnasta, sitä enemmän jäävät heidän lapsensa heitteille.

Jos on eroja kouluissa, niin Matti Rimpelän mukaan ratkaiseva vaikutus on oppilaitten kotioloilla. Mitä paremmin kotiasiat ovat kunnossa ja mitä paremmin vanhemmat ovat koulutettuja, sitä helpompaa on lasten koulunkäynti. Jos kotiolot ovat rempallaan ja vanhemmat viis veisaavat koulusta, on pienen koululaisen vaikea ymmärtää hyvän perusopetuksen merkitystä.

Suomen opettajakoulutus on tehokasta ja opettajat tiedollisesti päteviä. Opetuksen ongelma on sama kuin tämän päivän suomalaisen yhteiskunnan. Vanhat arvot ja auktoriteetit ovat menettäneet asemansa, ja jokainen haluaa elää tavallaan.

Tietotekniikan luomassa reaaliaikaisessa maailmassa maallinen onni ja hyvä pitäisi saada käyttöön hetkessä, ilman vaivannäköä ja ponnistelua. Siksi koulu tuntuu turhan monesta tylsästä ja tarpeettomalta. Peruskoulun kadonnutta ihannetta ei saada takaisin vain koulun omana virkatyönä, vaan siihen tarvitaan perusteellinen ajattelutavan muutos koko yhteiskunnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.