Perusturvaa pitää rakentaa tulevaisuuden haasteisiin

Professori Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän keskiviikkona julkaisema loppuraportti on lähtökohdaltaan hieno. Siihen sisältyy ajatus saattaa elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen paranemiskehitykseen mukaan nekin, jotka eivät tähän mennessä ole kyytiin päässeet. Ongelmat ovat tuttuja. Kehityksen kelkasta putoamista on tapahtunut koko hyvinvointiyhteiskunnan historian sivu. Ongelmista ja niiden korjaustarpeista vallitseekin varsin pitkälle menevä yksimielisyys poliittisten puolueiden kesken, ainakin niin pitkään, kun puheissa pysytään yleisellä tasolla, eikä puhuta korjauskeinoista yksityiskohtaisesti.

Työryhmän laatima pitkä luettelo neljänlaisista keinoista eriarvoisuuden vähentämiseksi osoittaa paljonpuhuvasti sen, miten moniulotteisesta ja keskinäisriippuvaisestakin pulmavyyhdestä on kyse.

Ensin on huolehdittava turvaavin keinoin siitä, että mahdollisimman vähän ihmisiä joutuu turvautumaan hyvinvointivaltion turvaverkkoon. Näitä keinoja voisivat olla siirtyminen koko ikäluokan kattavaan viisivuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan lisäys.

Toiseksi on palauttavin keinoin kannustettava ja autettava ihmisiä takaisin työelämään kiinni. Tähän kategoriaan kuuluu etuusjärjestelmän selkiyttäminen kannustinloukkujen ja väliinputoamisten poistamiseksi. Kolmanneksi työryhmä tehostaisi eriarvoisuuden torjuntaa muun muassa uudistamalla sote-alan työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta. Neljänneksi raportti kiinnittää pelastavan huomion niihin, jotka ovat pudonneet turvaverkon läpi. Esimerkiksi asunnottomuus on puolitettava ja osallistavia yhteisöjä pitää tukea.

Jotta asiat edistyisivät, poliitikkojen on tartuttava toimeen ja lakattava puhumasta joutavia. On selvä, että puolueilla on toisistaan poikkeavia painotuksia eriarvoisuuden vähentämiskeinojen suhteen, mutta eroavaisuuksien korostamisen sijasta joka puolueen on viisainta esitellä kykyään yhteistyöhön: miten rakentaa uutta yhdessä muiden puolueiden kanssa.

Ensi vaalikaudella uuden hallituksen pitää ratkaista, miten perusturva ja työ sovitetaan yhteen kotitalouksien erilaisissa elämäntilanteissa. Etuuksien tasoa tärkeämpää on huolehtia siitä, että järjestelmä ruokkii ihmisten oma-aloitteisuutta ja motivoi pyrkimään takaisin työelämään. Esimerkiksi koulutuksesta ei sovi leikata, vaan siihen pitää panostaa.

Perusturvajärjestelmästä pitää rakentaa sellainen, että se vastaa joustavasti työelämän uusiin haasteisiin pitkälle tulevaisuuteen. Työryhmän raportti on työhön hyvä lähtökohta. Keskeisin tavoite tulee olla työllisyysasteen nosto, muun muassa siksi, että syntyvyyden yllättävän suuri väheneminen johtaa työikäisten määrän vähenemiseen parin vuosikymmenen kuluttua. Vaikka EU:ssa keskiarvo on vähän yli 70 prosenttia, Ruotsin, Sveitsin ja Islannin esimerkit osoittavat, että työllisyysaste voi olla yli 80 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

EU-armeijaa pidetään hähmäisenä federalistien unelmana – Sotilaallinen yhteistyö on kuin tilkkutäkin ompelemista

Koulureppujen tarina

Tuomio puhdistaa ilmaa Puolustusvoimissa

Sateenkaariväen sanomaa ei voi enää vaientaa

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.