Pessimististä ennakointia

Viime viikolla komissio julkaisi esityksensä tuleviksi rahoituskehyksiksi. Käytännössä EU:n rahanjaolle vuosiksi 2014-2020 piirrettiin suuntaviivat.

Koen esityksen olevan Suomen kannalta yksi kuluvan parlamenttikauden tärkeimmistä merkkipaaluista.

Parlamentti äänesti rahoituskehyksiä valmistelevan valiokunnan, jossa myös itse työskentelin, valmistelemista kannoista pari viikkoa sitten. Äänestyksessä parlamentti antoi hyvin vahvan signaalin komissiolle rahoitukseltaan vahvojen alue- ja maatalouspolitiikan alojen tulevaisuudesta.

Tämä on ollut myös Suomen kannalta tavoite numero yksi ja sen puolesta olen parlamentissa itsekin taistellut.

Tavoite numero kaksi on Suomen pohjoisille ja itäisille alueille suunnattu pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erillistuen säilyttäminen. Tällä rahoituskaudella tuki on merkinnyt alueillemme noin 320 miljoonan euron lisäpottia.

Kovan taistelun jälkeen myös tämä vaatimus saatiin parlamentin lopulliseen rahoituskehyskantaan.

Viime keskiviikkona seurasin malttamattomana, kuinka nämä parlamentin ja Suomen selkeät linjat tulisivat esille komission lopullisissa esityksissä.

Hyvää komission esityksessä oli aluepolitiikan vahvan roolin jatkuminen ja selkeä esitys Itä- ja Pohjois-Suomen erillistuen jatkosta. Tämä pitkälti meille kohdistettu tuki tuotiin esityksenä pöytään näin varhaisessa vaiheessa nyt ensimmäistä kertaa, mistä voimme olla tyytyväisiä.

Myös aluepolitiikan kokonaisbudjetissa leikkauksilta säästyttiin. Tarkat luvut riippuvat pitkälti siitä, lasketaanko uusi aluepolitiikkaan linkitetty infrarahasto osaksi aluebudjettia.

Jos lasketaan, aluebudjetti kasvaa tähän kauteen verrattuna 7-8 prosenttia. Ilman infrarahastoa aluebudjetti pienenee muutaman prosentin. Kokonaisuudessaan komission esitys on joka tapauksessa voitto vahvalle eurooppalaiselle aluepolitiikalle.

Kuinka tuo rahapotti maiden ja alueiden kesken jaetaan? Komissio antaa syyskuussa aluepolitiikan asetusesitykset. Niiden pohjalta parlamentissa ja neuvostossa sorvaamme seuraavien kahden vuoden aikana uuden lainsäädännön ja kriteerit, joiden perusteella potti jaetaan.

Nyt kysytään, kuinka pitkälle voimme Suomessa jo nyt kommentoida tulevan kauden alue- tai maataloustukiemme tarkkaa numeerista sisältöä? Erinäiset tahot ovat kuumeisesti sitä yrittäneet ja lausuneet arvailujaan myös julkisuudessa. Nämä heitot, joiden pohjalta pessimististä keskustelua on lähdetty lietsomaan, ovat ennenaikaisia.

Rahoituskehysten julkaisemisen jälkeisenä aamuna keskustelin pitkään aluekomissaarin kabinetin jäsenen kanssa. Kävimme hänen kanssaan hyvin tarkasti läpi esitetyn aluebudjetin ja keskustelimme myös jäsenvaltiokohtaisesta tilanteesta. Luvuista ei esimerkiksi Suomen osalta voida sanoa vielä mitään tarkkaa.

Hän ei ollut uskoa korviaan kuullessaan ne heitot, joita Suomen lehdistössä oli jo tukien tippumisen osalta esitetty. Eiköhän meidän suomalaistenkin pitäisi nyt keskittyä pirujen maalailun sijaan vaikuttamiseen.

Lopulliset luvut alue- tai maataloustukien osalta ovat pöydässä kahden vuoden päästä. Pidetään huoli, ettei tuolloin tarvitse itkeä!

Kirjoittaja on keskustalainen europarlamentaarikko.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.