Pieni kunta, suuret teot

Vimpeli on pieni ja piskuinen pitäjä Etelä-Pohjanmaalla savolaismurteiden kiilana Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajamailla. Pitäjä tunnetaan pesäpallosta ja Saarikentästä, upeasta pesäpallon pyhätöstä.

Päättyneellä kaudella saavutettu pesäpallon Suomen mestaruus ei ollut vain pesäpalloseura Vimpelin Vedon mestaruus, vaan koko pienen pitäjän ja osittain eteläpohjalaisten mestaruus. Mikä on se taika, joka tekee mahdolliseksi runsaan 3 000 asukkaan pitäjälle saavuttaa mestaruus perinteisessä, arvostetussa ja eri puolilla maata ammattimaisesti harrastetussa kansallispelissä?

Perinteisesti vimpeliläisiä pelaajia on ollut useissa seuroissa eri puolilla maata. Nyt on niin, että suuri osa Vedon pelaajista on syntyisin muualta kuin Vimpelistä, ja iso osa on saanut myös pesäpallo-oppinsa muualla kuin Vimpelin Vedon pesäpallokoulussa.

Elämänmuoto Vimpelissä pesäpallo on elämänmuoto. Miltei kaikki ovat jollakin tavalla pelissä mukana. Vimpeli on vuosikymmenten myötä kyennyt luomaan pesäpallosta toimivan brändin.

Saarikenttä on pelaajien pyhättö. Suuri pesäpalloyleisö, olivatpa minkä joukkueen kannattajia tahansa, haluavat ainakin kerran vuodessa käydä kokemassa Saarikentän taianomaisen tunnelman. Katsojaluvut vakuuttavat kaikki epäilijät. Parhaimmillaan väkeä katsomossa on liki tuplamäärä kunnan asukaslukuun verrattuna.

Vimpelissä kerrotaan kymmenittäin pesäpallojuttuja. Tässä pari.

Mummo palasi pelistä polkupyörällä ajaen Rannilan mäkeä alas ja kaatui. Vastaan tullut kirkkoherra riensi kysymään miten kävi? Mummo nousi ojasta ja vastasi: "Vimpeli voitti."

Toinen. Saarikenttä sijaitsee aivan kirkon vieressä. Pitäjään oli tullut uusi pastori ja menossa oli hänen ensimmäinen saarnansa. Kentältä kuului kohahduksia ja seurakunta oli levoton eikä oikein jaksanut kuunnella saarnaa. Suntio mietti hetken miten voisi kertoa tilanteen kentältä. Hän meni virsitaululle ja merkkasi 6-2, ja näin seurakunta rauhoittui ja pastorin saarna lankesi hedelmälliseen maaperään.

Peli ei elätä Pesäpallo ei kuitenkaan elätä pientäkään kylää. Se kertoo vain siitä, että pienikin voi menestyä kun vain satsataan omiin vahvuuksiin.

Myös täällä Pohjois-Savossa on useita kuntia, joissa on menestytty urheilussa, mutta menestys jääkin sitten siihen. Vimpelissä tilanne on toinen. Kunta on yksi teollistuneimmista kunnista Etelä-Pohjanmaalla. Siellä yrittäjyys on tärkeä arvovalinta, jota koko kylä tukee.

Pitäjän vahva yritystoiminta on syntynyt oman pitäjän ihmisten toimesta. Aikanaan Suomen armeija hiihti vimpeliläisillä puusuksilla. Nyt suuri osa valtakunnan pientaloista katetaan Vimpelissä valmistetuilla katteilla. Myös muuta teollisuutta on paljon.

Rannilan suvun teollinen toiminta juontaa juurensa jo edesmenneeseen Paavo Rannilaan ja hänen perheeseensä.

Paavo Rannila oli torikauppias, kunnes päätyi aloittamaan ohutlevykatteiden tekemisen omassa autotallissaan 1960-luvun lopulla. Ei mennyt kauan, kun Rannilan mäkeen alkoi nousta uusi teollisuushalli ja vuosikymmenten aikana uusia ja uusia halleja hehtaaritolkulla.

Rannilan veljekset Esa ja Kari myivät yrityksensä 1990-luvun alussa Rautaruukille ja saivat sievoiset summat rahaa. He ovat sijoittaneet osan varoistaan uuteen yritystoimintaan Vimpelissä. Esa, nuorempi veljeksistä, asuu edelleen Vimpelissä.

Lupa rikastua Rannilan tehtaiden ansiosta Vimpeliin ja lähialueelle syntyi voimakas ohutlevyteollisuus. Parhaimmillaan alueella on ollut 500-600 työpaikkaa ohutlevyteollisuudessa. Yritykset ovat tehneet vientikauppaa ja menestyneet siinä hyvin.

Vimpelin esimerkki osoittaa, että myös syrjäisellä, vähäväkisellä maaseutualueella voi olla kansainvälistä kauppaa tekevää teollisuutta. Se edellyttää osaamista, rohkeutta, osaavaa työvoimaa ja hyviä yrittäjiä. Ennen kaikkea se mielestäni edellyttää, että yhteisö tukee yrittäjyyttä, hyväksyy riskin oton. Ja sen, että riskiä ottamalla voi rikastua.

Kaikki tuntevat Esan pienellä kylällä. Kaikki tietävät myös, että hän on varakas. Hän ajelee hienoilla autoilla, omistaa veneitä ja liikkuu niillä Lappajärven laineilla, hänellä on moottoripyöriä, polttelee sikaria. Häntä ei kuitenkaan kadehdita, kuten ei muitakaan, jotka ovat yrittämisellä rikastuneet.

Vimpeliläiseen kulttuuriin, kuten pohjalaiseen kulttuuriin yleensäkin kuuluu, että olemassaoloa ei pyydellä anteeksi. Vaikka kunta on pieni, se on aina rohjennut tehdä kovia päätöksiä, olipa kyse elinkeinopolitiikasta tai mistä muusta tahansa.

Kunta on aina rohjennut toimia omien päätöstensä mukaisesti. Kun päätökset on tehty, vimpeliläiset vetävät samaan suuntaan kuten sian sorkat konsanaan.

Kun muutin Vimpelistä Lapinlahdelle kunnanjohtajaksi 1990-luvun alussa, alkoi kotikutoinen ja pitkäkestoinen talouslama. Muutaman vuoden aikana Lapinlahdella, joka on yksi Pohjois-Savon virkeimmistä kunnista, ei minulta käynyt yrityksen perustamis- tai laajentamisasioissa juuri kukaan kysymässä edes kelloa.

Vimpelissä rakennettiin samaan aikaan useita uusia teollisuushalleja. Siellä löydettiin mahdollisuuksia myös laman aikana.

Vimpelissä vahvoilla henkilöillä on ollut keskeinen merkitys. Pitäjästä on ollut useita kansanedustajia, vahvoja yrittäjiä ja kunnallismiehiä ja -naisia. Omana kunnanjohtaja-aikanani Vimpelin valtuuston puheenjohtajana toimi perunajauho- ja ranskanperunatehtaan yrittäjänä päivätyötään tekevä teollisuusneuvos Pekka Niemi. Yrittäjät olivat muutenkin vahvasti mukana kunnan päätöksenteossa.

Myös omassa maakunnassamme melkein jokaisessa pitäjässä on oma paavo rannilansa. Hyviä esimerkkejä ovat Einari Vidgren, Heikki Väänänen, Raimo Sonninen, Timo Hulkkonen, Seppo Ahonen, Ilkka Kylävainio vain muutamia mainitakseni

Vieremällä on jotakin Vimpelistä. Yhteisöllisyys näyttää toimivan parhaiten pienissä kunnissa.

Kirjoittaja on Kuopion ely-keskuksen ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huijari vaanii vanhusta

Palkittuja johtajia sopii kuunnella herkällä korvalla

Kierrätyksen lisäksi pitäisi pohtia kulutustakin

Jouluyö, juhlayö

Tunne vie ja järki vikisee

Paljon mölyä mäestä

Torisäännöillä ei pidä kahlita yrittäjyyttä

Postin toiminta kärjistää jakelun ongelmia

Oppikiistoja on joka lähtöön

Teurastamojännitystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.