Pieni on kaunista

Taannoin tutkailin Anttilan TopTen-osaston musiikki-DVD-hyllyä. En löytänyt etsimääni, mutta huomasin, että aakkosjärjestyksessä Pink Floyd oli sijoitettu F:n ja Van Halen H:n kohdalle, ikään kuin Pink ja Van olisivat etunimiä ja Floyd ja Halen sukunimiä.

Pikkuseikka sinänsä, mutta niin ärsytti, että kävelin ulos ja vannoin suosivani yksinomaan pieniä erikoisliikkeitä, joissa myyjät ovat kiinnostuneita asiastaan ja tietävät, mitä myyvät.

Muistan, kuinka aikoinaan vanhemmat ihmiset urputtivat, kuinka vaikeaa isoissa liikkeissä on saada palvelua. Nykyään isot kauppakeskittymät hallitsevat myyntiä niin vahvasti, että harva edes muistaa vanhoja kauppiasperinteitä. Samalla on jäänyt huomaamatta, kuinka jokaiselle jotakin -periaate kaventaa valikoimia.

Isot kauppaketjut ovat sitoutuneet tiettyihin tavarantoimittajiin, ja hyllyssä pidetään sitä, mikä menee parhaiten kaupaksi. Jos valikoimasta ei löydä haluamaansa, sitä tuskin saa edes tilaamalla–puhumattakaan, että jotain pikkuvikaista arvotavaraa pystyisi korjaamaan.

Koko ilmiö kiteytyi hyvin muutaman vuoden takaiseen Siwan mainoslauseeseen ”Vain suosituimmat merkkituotteet”. Valikoima on siis suppea.

Keskusjohtoisessa tavaratarjonnassa pienet, villit ja vapaat erikoisliikkeet voivat olla todellisia aarreaittoja. Moni erikoisliike on kuollut isojen ketjujen puristuksessa, mutta on moni säilynytkin, kuten pienillä paikkakunnilla, missä asiakaskunta on niin pieni, etteivät ketjut sinne pyri.

Heinävedellä on monta erikoisliikettä, jotka ovat yhä hengissä, koska kilpailijat ovat riittävän kaukana. Vanhimmat ovat toimineet 1950-luvulta lähtien. Pitkä perinne näkyy.

Pari kuukautta sitten ryhdyin haastattelemaan paikkakuntamme yrittäjiä Heinävedeltä saa kaikkea -nimistä videokampanjaa varten.

Vaikka minulla oli jo työhön ryhtyessäni hyvin myönteinen kuva paikkakunnan yrittäjistä, yllätyin.

Oli nautinto kuunnella yrittäjiä, jotka ovat toimineet alalla koko ikänsä. On inspiroivaa, kun joku on alansa rautainen asiantuntija ja olemuksesta paistaa rakkaus työhön.

Toisaalta ekskursio oman kylän palveluihin tekee myös surulliseksi, koska tuntuu, ettei kaikkea tätä pian ehkä ole. Moni liike kamppailee kannattavuuden rajalla, eikä kaikille perheyrityksille ole jatkajaa tiedossa.

Erikoisliikkeet toimivat tietysti samoilla liike-elämän säännöillä kuin muutkin. Niiden pitää lunastaa paikkansa pyörittämällä kannattavaa liiketoimintaa.

Silti tuntuu, että pienillä erikoisliikkeillä on erityinen arvo, jota pitäisi vaalia. Nimittäin aina kun yksi niistä kuolee, häviää myös paljon tietoa ja kokemusta. Yksi yrittäjä totesi: Paikallinen erikoisliike on kuin kyläkauppa. Sen arvo huomataan vasta, kun se panee lapun luukulle.

Kirjoittaja on heinäveteläinen elokuvaohjaaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.