Pienituloisen tuska ruokakaupassa kasvaa

Pienituloisten arki on kurjistunut tänä vuonna enemmän kuin parempituloisten. Syy on ruuan hinnannousu, jonka vauhdiksi Pellervon taloustutkimus PTT arvioi 4,5 prosenttia. Ensi vuonna kurjistumisen vauhti hidastuu, kun ruoka kallistuu 3,2 prosentin tahtia.

Nelihenkinen perhe kykenee ostamaan yhden kuukauden ruokansa noin 400 eurolla, mutta silloin pitää panostaa paitsi ostamiseen myös syömisten suunnitteluun, ruuanlaittoon sekä säilöntään. Tuollaisessa perheessä 4,5 prosentin hinnannousu merkitsee 18 euron kustannuslisää kuukaudessa. Äkkiä ajatellen summa ei kuulosta suurelta, mutta se on enemmän kuin perheen yhden päivän ruokalasku. Elleivät palkat, eläkkeet ja tulonsiirrot nouse vastaavasti, pienituloisessa perheessä ruokalistasta tulee yhä tylsempi. Köyhät syövät kaurapuuroa, siivuttavat kolmen euron edamia ja lusikoivat halpaa tuontijugurttia entistä enemmän.

Ruuan kallistuminen johtuu etenkin lihan hinnannoususta, joka voi yltää PTT:n mukaan jopa kahdeksaan prosenttiin tänä vuonna. Korotuksen ansiosta lihateollisuus ja lihantuottajat ovat saaneet helpotusta kustannuskriisiinsä, joka ei silti ole poistunut. Sianlihan kulutus on ylittänyt Suomessa tuotannon, koska moni sianlihantuottaja on lopettanut tuotantonsa kannattamattomana. Viljan hinnannousu surkean syksyn jäljiltä lisää sianlihantuottajien ahdinkoa.

Kurjuutta on siis kummassakin ruokaketjun päässä, alussa ja lopussa.

Mutta mitä tapahtuu ruokaketjun keskellä? PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori painottaa (SS 10.10.), että Suomen päivittäistavarakauppa ei ole tinkinyt katteistaan. Ruokaketjun kohonneet kustannukset ovat hänen mukaansa siirtyneet suoraan hintoihin.

PTT:n ekonomistin väite on kuitenkin pelkkä väite niin pitkään kun ruuan hinnanmuodostuksesta ei ole saatavilla tutkittua ja puolueetonta tietoa. Tällä hetkellä ainoastaan alkutuotannon siivu ja verojen osuus voidaan laskea tarkasti, mutta sitä ei tiedetä, miten paljon teollisuus todellisuudessa saa ja mikä on oikeasti kaupan osuus.

Vuosi sitten PTT tutki, että kauppa ja ravintolapalvelut oli kasvattanut osuuttaan ruokaketjusta prosenttiyksikön vuosivauhtia kymmenen vuoden ajan. PTT:n tutkimus ohitettiin eri tahoilla puolueellisena, koska sen katsotaan katselevan maailmaan maataloustuottajien silmin.

Nyt tilanteeseen on luvassa parannusta. PTT:n seuraksi ruokaketjun hinnanmuodostuksen selvitystyöhön ovat lähtemässä myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Kuluttajatutkimuskeskus KTK (HS 10.10.).

Kuluttajatutkimuskeskus on jo selvittänyt, voisiko se käyttää lakiin perustuvaa oikeuttaan saada hintatietoja myös kaupalta ja teollisuudelta. KTK ei ole vielä lähettänyt tietopyyntöjä, koska tutkimushankkeelle haetaan vasta rahoitusta.

Puolueeton tutkimustieto on tarpeen, jotta lopultakin saadaan selville kuka tai ketkä ovat ruokaketjun ahmatteja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.