Piikki juuttui hiihdon lihaan

Minä en tiedä mitään, minä vain hiihdän. En edes halua tietää, mitä saan Ilpolta pistoksina ja pillereinä. Jotain, jonka avulla pystyn harjoittelemaan kovemmin kuin ennen. Palaudun nopeammin harjoitusten välillä ja pystyn tekemään kovia harjoituksia useammin.

Minulle se sopii, koska haluan vain voittaa. Ainoa asia, mitä ylipäänsä haluan, on voittaa. Muulla ei ole väliä.

Sanomalehtien kolumnistit ovat irvailleet leveistä leukaperistäni ja tasapaksusta vartalostani.

Olen polttanut kaikki minusta otetut valokuvat nuoruudesta nykypäivään, etteivät lehdet pääse vertailemaan minua ennen ja nyt.

Uskottelin pitkään itselleni, että ulkomuotoni muutos johtuu vain kovasta harjoittelusta ja kurinalaisesta syömisestä, mutta Ilpon aineilla taitaa olla jotain vaikutusta. Mutta jos minulta kysytään, en tiedä mitään, minä vain hiihdän.

Ensimmäisen kerran ihmettelin vartalon muuttumista silloin, kun paitapusero alkoi kiristää olkapäistä. Sitten pillifarkut eivät enää näyttäneet reisien kohdalta solakoilta.

Ilpo tietää harjoittelu- ja kilpailuohjelmani ja osaa urheilulääkärinä rytmittää pistokset ja pillerit oikein. Jos joskus menee täpärälle, Ilpo neuvoo perumaan osanoton flunssan vuoksi.

Kummalliselta kuulostavat sairaudet ovat Suomen hiihtomaajoukkueen lääkäreiden keksimiä nimityksiä aikakausille, jolloin on riskialtista kilpailla.

Kilpailukauden alussa ne antavat hyvän alibin jäädä kisoista pois, jos piikki- ja pillerikuuri on kesken. Häntäpään sijoille jättäytyminen sauvan katkeamisen tai kaatumisen takia on nykyisin lähinnä läpinäkyvä vitsi.

En ymmärrä, miksi suomalaiset haluavat edelleen luottaa urheilun puhtauteen. Aivan kuin kyseessä olisi koko kansan harjoittama joukkouskottelu puhtaan urheilun puolesta, vaikka sisimmässään jokainen tietää, että mustikkasopan ja ternimaidon aika on ohi.

En ole miettinyt elämääni hiihtouran jälkeen. Ensin haluan voittaa olympiakullan. En ole opiskellut mitään ammattia, mutta ehtiihän sitä hiihtämisen jälkeenkin. Jos Ilpon aineet vaikuttavat lastensaantiin, niin sitten vaikuttavat. Jokin hinta voittamisesta on maksettava.

Jos joku hiihtäjä joskus puhuisi totta, kuulostaisiko tarina tältä? Nyt hiihtäjät vetoavat huonoon muistiinsa kuten muidenkin rikosasioiden syytetyt, joilla on jotain salattavaa.

Hiihdon doping-jutun oikeudenkäynti päättyy huomenna. Silloin kuullaan syytettyjen ja muiden asianosaisten loppulausunnot. Syyttäjä antoi loppulausuntonsa jo viime torstaina.

Hänen mielestään syytettynä olevat ex-hiihtovaikuttajat elivät laajamittaisessa doping-todellisuudessa 1990-luvulla. Siten hiihtovaikuttajat kertoivat oikeudessa vastoin totuutta ja ajoivat vahingonkorvausvaatimuksiaan väärin perustein STT:tä vastaan, kun STT:n dopinguutisoinnista käytiin oikeutta vuosina 1999-2001.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Mitä tapahtuisi, jos joku uskalikko kirjoittaisi samanlaisen uutisen nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin? Mitä silloin alkaisi purkautua hiihdon luistovoiteiden nykykäytöstä? Pelkään pahinta.

Kirjoittaja on Savon Sanomien Ylä-Savon aluetoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.