Pimeyttä ja univajetta

Sukellamme pian vuoden pimeimpiin päiviin ennen kuin valo alkaa hissukseen palata joulun jälkeen.

Pimeys väsyttää. Tekee mieli nukkua enemmän, mutta koko ajan on hektinen meno päällä joka puolella.

Moni ei ehdi saada riittävää unta ja lepoa, koska yhteiskunta pyörii kiihtyvillä kierroksilla. Jatkuvasti suoritetaan jotakin.

Mistä moinen hoppu? Karhutkin vetäytyvät parhaillaan talviunille.

Kiire on vaikea katkaista. Se tunkee läpi kaikesta.

Jo päiväkodissa on kiire. Ja kiirettään tohtivat valittaa jopa eläkeläiset. Jäivätkö he ylivirittyneeseen tilaan vuosikymmenien palkkatyön jälkeen?

Päiväkoti-, koulu- ja työpäivän jälkeen alkaa oma aika, joka halutaan ladata täyteen kaikenlaista kivaa puuhaa. Osa ryntää harrastuksiin, jonka jälkeen katsellaan telkkaria tai haetaan viihdykettä netistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut vuodenaikavaihtelua, valon ja unen terveysvaikutuksia. Hän totesi taannoin THL:n blogissaan, että läpi vuorokauden tarjolla olevat palvelut ja myöhäisiltaan painottuva ajanvietto tarvitsevat valoa. Valo pitää ihmiset virkeinä, jolloin yöunelle jää yhä vähemmän aikaa.

Kauan sitten elämä oli yksinkertaista ja luonnonmukaista. Syysiltoina oli pimeää. Ei ollut katuvaloja. Eikä älykännyköitä.

Aikuinen ihminen nukkui 150 vuotta sitten noin yhdeksän tuntia vuorokaudessa, mutta nykyään enää vain noin seitsemän. Partosen mukaan tämä kertoo siitä, että ihmisen sosiaalinen evoluutio on edennyt biologista evoluutiota nopeammin.

Luonto vaikuttaa meihin edelleen. Ulkona tapahtuvat valoisuuden muutokset nostavat ja laskevat vireystasoamme. Partonen toteaa, että sosiaalisten ja biologisten kellojen ristiriidan huomaa väsymyksenä ja unettomuutena etenkin arjen ja viikonlopun aikatauluissa, kesäajan käytössä ja vuorotyössä. Tällainen luonnonvastaisuus rasittaa elimistöä.

Ihmiset ja eläimet tarvitsevat pimeän ja valoisuuden rytmiä, vaikka talvella luonnonvaloa on vähän. Keinovalo – valosaasteeksikin kutsuttu – sotkee yön ja päivän vuorottelun.

Keinovalossa ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää entistä enemmän. Etenkin iltaihmisillä yöuni jää usein lyhyeksi ja univelkaa kertyy.

Jotkut unitutkijat ovat sitä mieltä, että yöunen lisäksi tarvitaan 10–20 minuutin päiväunet. Niitä harrastavat esimerkiksi huippu-urheilijat. Lepo on heille yhtä tärkeä kuin treeni ja ravinto.

Jokainen tietää itse, millainen unimäärä on riittävä. Paljonko sinun on nukuttava, jotta koet olosi virkeäksi ja et menetä unirytmiäsi? Rytmi ei mene sekaisin, jos nukkumaanmenoajoista ei poikkea tuntia enempää edes lomalla.

Unen keskivaihe on syvää unta. Viimeisessä REM- eli unennäkövaiheessa aivot järjestävät päivän tapahtumia lokeroihinsa ja tallentavat tietoa. Tämä vaihe on tärkein mielenterveydelle.

Liian vähäinen REM-uni väsyttää, masentaa ja heikentää muistia. Unta pitää saada ainakin kuusi tuntia yössä. Kouluikäiset tarvitsevat noin kymmenen tunnin yöunen.

Entä jos uni ei tule? Unitutkijoiden lääkkeet ovat samat ympäri vuoden. Tarvitaan kuntoliikuntaa, pimeä ja hiljainen makuuhuone sekä raikasta ja viileää ilmaa.

Silloin paras uni saa mahdollisuutensa, ja mielessä eivät toivon mukaan ala pyöriä huolet ja tekemättömät asiat.

Kirjoittaja on yhteiskuntatoimituksen toimittaja

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.