Pitää varoa, ettei yrittäjäköyhälistöä kasvateta

Lainkaan vähättelemättä satovahinkojen kärjistämää maatalousyrittäjien toimeentuloahdinkoa voidaan sanoa, että turhan vähäiselle mediahuomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Suomessa vakavien toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailee myös iso joukko muitakin yrittäjiä, etenkin yksinyrittäjiä. Suomen yli 280 000 yrityksestä noin 65 prosenttia on yksinyrittäjiä.

Suomen Yrittäjien parin vuoden takaisen tiedustelun mukaan yksinyrittäjistä joka toisen kuukausittainen bruttotulo jää alle 2000 euron. Joka neljäs ilmoitti ansaitsevansa alle tuhat euroa kuukaudessa.

Arkitodellisuus on siis karu, mistä tuoreena todistuksena voidaan pitää uutista, jonka mukaan yrittäjien eläkemaksut eivät riitä nykyisten yrittäjäeläkkeiden kustantamiseen. Laki velvoittaa valtion kattamaan puuttuvan osuuden, joka on nyt kaikkiaan 250 miljoonaa euroa ja summa kasvaa koko ajan (Helsingin Sanomat 15.8.).

Yrittäjyyteen on tapana liittää mielikuvia suurista tuloista ja matalasta veroasteesta. Toki mielikuvilla on aiheuttajansa oikeassa elämässä, mutta yrittäjäjoukon kokoon suhteutettuna todellisten menestyjien määrä on häkellyttävän pieni. Usein varsinainen tilipäivä voi koittaa yrittäjälle esimerkiksi vasta silloin, kun pienyritysten hallitsema ala alkaa ketjuuntua. Toisaalta silloinkin markkinoiden uusjaon ulkopuolelle jäävissä yrityksissä happi vähenee, kun suhteellista kilpailuetuaan kasvattaneet ketjuyritykset kiristävät kilpailua. Silloin helposti moni pienen yrityksen työntekijä saa parempaa palkkaa kuin työnantajansa.

Kenties väärien mielikuvien vuoksi suomalainen työttömyysturvalainsäädäntö kohtelee yrittäjäperhettä kaltoin. Jos yrittäjä antaa työtä samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenelleen, hän ei saa työttömyyskorvausta, jos joutuu työttömäksi. Syy on se, että hänen katsotaan olevan yrittäjä, vaikka hän ei omista yritystä lainkaan. Nyt yrittäjäjärjestössä elätellään toivetta, että epäkohta korjautuisi budjettiriihessä. Tiistaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti blogissaan tukevansa tavoitetta.

Yrittäjyyttä on tarjottu muun muassa sote-uudistuksen säästötavoitteiden takaajaksi. On totta, että yrittäjyys tuo jo lähtökohtaisesti uudenlaista dynamiikkaa kaikkeen tekemiseen, mutta ylimitoitettujen tavoitteiden takaajaksi ei yrittäjyydestäkään ole. Ongelmiin on törmätty muun muassa Pohjois-Karjalassa, missä yrittäjät valittavat Siun soten sanelevan hintoja, joilla yrittäjät eivät katso voivansa toimia (Yle Uutiset 17.8).

Oli ala mikä tahansa, ei esimerkiksi voi olla oikein, että toimintoja yritetään ulkoistaa yksinyrittäjille, joille tarjotaan entisestä työmäärästä käytännössä saman verran kuin ennen maksettiin palkkaa.

Hetkellisesti voi näyttää siltä, että tuottavuus paranee. Pitkässä juoksussa sellainen toimintatapa synnyttää vain uutta köyhälistöä, jotka eroavat työntekijöistä siinä, että työnantaja on siirtänyt heille omia velvoitteitaan. Sellaista kehitystä on syytä kaikin keinoin varoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.