Pohjois-Savokaan ei jää nykyiselleen

Jyväskyläläinen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on asetettu Jyrki Kataisen hallituksessa paljon vartijaksi. Virkkusen pitäisi jo tämän vuoden loppuun mennessä valmistella hallitusohjelmassa luvatun kuntauudistuksen "tarkemmat kriteerit" ja aikataulu. Vuosi on nyt puolivälissä.

Uudistuksen periaatteista kuuden puolueen hallitus sopi jo hallitusneuvotteluissa ja ne on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntarakenne. Vahvalle peruskunnallekin on jo annettu määritelmä: se kattaa koko työssäkäyntialueen ja riittävän suuri, jotta se kykenee vastaamaan peruspalveluista. Kuntien yhteistyön varaan jäävät vain vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut.

Kataisen hallitusta on arvosteltu selkeän mission puutteesta. Kuntauudistukselle on kuitenkin asetettu niin kunnianhimoinen tavoite, että se paremman puutteessa kelvannee missioksikin. Sen havaitsivat jo kaksi oppositiopuoluettakin - varsinkin keskusta - eduskunnassa, kun siellä keskusteltiin hallituksen ohjelmasta.

Hallituksen tahdonilmaisu on niin selkeä, että sitä ei ole voitu sivuuttaa kunnissa. Edellisen hallituksen ohjastama Paras-hanke on vielä kesken, mutta uuden hallituksen nimittämisen jälkeen vireillä olleet kuntien yhteistyöhankkeet ovat jähmettyneet paikalleen. Miksi puuhastella, jos kaikki kuitenkin on menossa uusiksi? Todennäköistä on, että aikalisä kestää siihen saakka, että ministeri Virkkunen saa oman valmistelunsa joskus syksyllä valmiiksi.

Pohjois-Savossa Maaninka katkaisi liitosneuvottelut Siilinjärven kanssa. Lapinlahdella kunta ei tee uusia linjauksia omista yhteistyösuunnistaan, vaan odottelee hallituksen ratkaisuja. Liki kymmenen kunnan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustaman perusterveydenhoidon liikelaitoksen Kysterin valmistelu on kuitenkin jo niin pitkällä, että se aloittaa suunnitellusti vuodenvaihteessa.

Pohjois-Savossa Paras-hankkeella ei ollut suuria vaikutuksia kuntarakenteeseen. Karttula liittyi Kuopioon ja Varpaisjärvi Lapinlahteen. Kuopio ja Suonenjoki selvittävät mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen yhdessä.

Melko varmaa on, että Kataisen hallituksen suunnittelema uudistus ei kuitenkaan jätä Pohjois-Savoa entiselleen. Maakunnan elinkeinoelämä on jo pitkään puhunut kolmen kunnan eli Iisalmen, Kuopion ja Varkauden mallista. Se onkin suunta, jos kuntarakenteen halutaan noudattavan työssäkäyntialueiden rajoja. Loikka olisi kuitenkin suuri, jos kolmeen kuntaan päädyttäisiin jo neljässä vuodessa eli nykyisen vaalikauden aikana.

Myös ihmisten mielissä tarvittaisiin muutos. Kunta on monelle suomalaiselle enemmän kuin pelkkä palveluiden järjestäjä. Identiteetti kuitenkin mukautuu. Eivät paikkakuntien nimet mihinkään häviä, vaikka kunnantalo ei enää olisikaan entisessä käytössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.