Pojille pitäisi opettaa oppimisen iloa

Vuoden 2015 Pisa-oppimistutkimuksen tuorein julkistus tuotti jälleen huojentavia ja huolestuttavia uutisia. Oppilaiden yhteistoiminnallisia ongelmanratkaisutaitoja mitanneen testin tulkinta riippuu paljon siitä, mitä haluaa painottaa. Hyvää on se, että suomalaiset 15-vuotiaat ovat mitatuissa keskustelu- ja vuorovaikutustaidoissa Euroopan parhaita yhdessä virolaisten kanssa. Entistä hienommaksi saavutuksen tekee se, että Suomessa oppilaan sosioekonomisen taustalla ja koulujen välisillä eroilla oli huomattavasti vähemmän merkitystä kuin kärkimaissa Singaporessa ja Japanissa. Maailman parhaaksi arvioitu peruskoulu näyttää näissä lukemissa yhä voimansa.

Huonot uutiset ovat sitäkin huonompia, joskin odotettuja aiempien Pisa-tietojen valossa. Tyttöjen ja poikien välinen ero pisteissä oli Suomessa kaikkien vertailumaiden suurin.

Paniikkiin ei taaskaan pidä heittäytyä, sillä pojat pärjäsivät reippaasti yli OECD-maiden poikien keskiarvon. Itse asiassa suomalaispoikien suoritus oli samaa luokkaa OECD-maiden tyttöjen keskiarvon kanssa. Voidaankin ajatella, ettei säällisesti pärjääviä poikia pidä erityisesti syyllistää siitä, että suomalaistytöt ovat poikkeuksellisen hyviä oppijoita. Kaikkein viimeiseksi tasa-arvoa tulee ajaa kiskomalla tyttöjen tulosta alas poikien tasolle.

Kehitykseen on kuitenkin kiinnitettävä vakavaa huolta, jottei polarisaatio pahenisi. Sukupuoliero selittyy tuoreissakin Pisa-tuloksissa hyvin pitkälle eroilla lukutaidossa. Testitilanteessa oppilaat laitettiin valitsemaan vaihtoehdoista mahdollisimman rakentavia puheenvuoroja, jotka auttaisivat ratkaisemaan ongelmia yhdessä keskustelukumppanin kanssa. Kokeessa mitattiin näin ennen kaikkea luetun ymmärtämistä.

Tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan kaikki tyttöjen ja poikien erot eivät johdu lukutaidosta. Yhtenä osaselityksenä tarjottiin kokeessa käydyn chat-keskustelun kaltaisen vuorovaikutuksen tuttuutta nimenomaan tytöille.

Merkittävä ero, joka selittää osaltaan myös lukutaitovajetta, liittyy kuitenkin poikien heikompaan motivaatioon. Vainikaisen mukaan suomalainen koulu ei jostain syystä innosta poikia näyttämään parastaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Tommi Karjalainen tuo esiin, että pojille on tyttöjä vaikeampaa olla koulussa yhtä aikaa hyvä ja suosittu oppilas (Ilta-Sanomat 22.11.). Sosiaalinen paine johtaa siihen, etteivät pojat halua ponnistella tai edes paljastaa osaamistaan.

Karjalaisen huomio on olennaisen tärkeä. ”Hikareihin” kohdistuu porukan väheksyntää tai jopa kiusaamista. Ilmiö lienee yhtä vanha ilmiö kuin peruskoulu itse, mutta esimerkiksi uudet yhteisölliset opetusmenetelmät voivat pahentaa sitä. Tätäkään ongelmaa ei pidä lähteä ratkomaan häirikköoppilaiden ehdoilla. Tavalla tai toisella kouluihin on saatava lisää aitoa oppimisen iloa. Ahkerointia seuraava hyvänolon tunne on paras palkinto myös opintiellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.