Poliisille taattava riittävät valtuudet

Suomessa on noussut jälleen kalabaliikki poliisille mahdollisesti annettavista lisävaltuuksista vakavien rikosten tutkinnassa. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) antaisi poliisille oikeuden käyttää passeja varten kerättyjä sormenjälkiä kovien rikosten tutkinnassa. Hänen mukaansa tämä olisi tarpeen yhteiskunnan yleisen edun vuoksi.

Räsäsen esille ottama ajatus ei ole uusi. Sisäministeri arvioi, että valtuuksien laajentaminen toisi aitoa lisäpotkua rikostutkintaan. Hän lienee oikeassa, sillä sormenjälkirekisterin nykyistä laajempi hyväksikäyttö voisi aukaista monta solmua rikosten selvittämisessä. Sormenjälkitietojen hyväksi käyttäminen voisi olla yksi tärkeä lisäapu rikostutkijoille.

Muutama vuosi julkisessa keskustelussa oltiin perustamassa DNA-rekisteriä, jossa olisivat kaikki vastasyntyneet vauvat. Joillakin tahoilla väläyteltiin, että tämä rekisteri olisi oivallinen apuväline myös poliisille vakavan rikollisuuden tutkinnassa. Esimerkiksi Keskusrikospoliisin johto ampui ajatuksen alas, koska se katsoi, että nykyinen poliisin käytössä oleva DNA-rekisteri on rikostutkijoille riittävä.

Kova taistelua käytiin aikoinaan myös laista, joka sallii poliisin suorittaman peitetoiminnan esimerkiksi huumerikollisuuden tutkinnassa. Myös telekuuntelusta väännettiin rajusti kättä uudistuksen vastustajien ja puolustajien välillä. Lainsäätäjä on poliisivaltuuksien lisäämisessä ottanut esimerkkiä ulkomailta. Muun muassa terrorismia koskevan lainsäädännön "viilaus" on edelleen menossa.

Kun poliisi esittää tai vaatii lisävaltuuksia rikostutkinnan tehostamiseksi, seurauksena on yleensä vastalauseiden myrsky. Jotkut katsovat, että uudet menetelmät vaarantavat ihmisoikeudet, toisen näkevät tietosuojaongelmia ja yhdellä taholla luullaan, että poliisi tietoisesti käyttää tietoja lainvastaisesti. Vastustajilla on siis lukuisia syitä yrittää estää uudistusten läpiajaminen.

Viimeksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ilmoitti, ettei Räsäsen esitys ole helposti vietävissä läpi. Sitä ennen pitää käydä tarkkaan läpi, olisiko uudistus sopusoinnussa esimerkiksi EU-lainsäädännön ja muiden kansainvälisten lakien ja sopimusten kanssa. Koskisen kanta on ymmärrettävä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ja siksi uudistusten valmistelut on tehtävä huolella.

Vakava rikollisuus on kasvussa maailmalla ja ilmiö heijastuu myös Suomeen. Hallitus on säästösyistä vähentämässä poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten resursseja. Rikollisilla sen sijaan riittää rahaa ja vaikuttaa, että he ovat esimerkiksi tekniikassa aina askeleen edellä viranomaisia. Lainsäätäjällä onkin ratkaiseva rooli, kun se määrittelee, millaisia tutkintamenetelmiä poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset saavat käyttää.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.