Poliisin toimintavalmius riippuu resursseista

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa poliisin toimintavalmius vaihtelee voimakkaasti paikkakuntien ja poliisilaitosten sijoittumisen mukaan. Näin on aina ollut, mutta viime vuosina kansalaisten turvallisuuden tasa-arvo on entisestään heikentynyt kaupungistumisen, poliisien määrän vähenemisen ja rikollisuuden kasvun seurauksena.

Poliisihallituksen asettama työryhmä esittää torstaina luovutetussa selvityksessä poliisin toimintavalmiudelle enimmäisaikoja, jotka luokitellaan kunnan asukastihey­den perusteella. Vasteaikojen vertailu ja yhteismitallisten tavoitteiden asettaminen koskee A-kiireellisyysluokan tehtäviä, joissa ihmisen henki, terveys tai omaisuus on välittömässä vaarassa.

Ehdotetun haitarin ääripäissä yli 120 000 asukkaan kaupungeissa poliisin pitäisi olla paikalla kohteessa viimeistään 11 minuuttia tehtävän vastaanottamisesta, kun taas maaseutumaisissa, vähien hälytystehtävien kunnissa enimmäisaika olisi 55 minuuttia.

Selvityksessä esitetty malli oikeastaan vain toteaa pääpiirteissään vallitsevan käytännön, jossa poliisin saapumisajat vaihtelevat eri puolilla maata. Tuoreessa vertailussa poliisi ehtii kiireellisiin tehtäviin hitaimmillaan Enontekiöllä, jossa aikaa kului keskimäärin yli 107 minuuttia. Pohjois-Savossa tilanne ei ole aivan yhtä huono kuin Lapissa, mutta pieniä savolaiskuntia sijoittuu hitaimpien vasteaikojen joukkoon. Keiteleellä poliisia odotettiin viidenneksi pisimpään koko maassa, keskimäärin 55 minuuttia.

Tilanne paranisi olennaisesti harvaan asutuilla seuduilla, jos raportin ehdotusta mukaillen keskimääräisistä ajoista tulisi enimmäisaikoja. Se olisi kuitenkin paljon ja nykyresursseihin nähden käytännössä liikaa luvattu.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitti, että työryhmän esittämiin tavoitteisiin voitaisiin pyrkiä vuoden 2023 loppuun mennessä. Millään vippaskonsteilla virkavalta ei voi kuitenkaan tuloaan nopeuttaa, sillä tehtävät on hoidettu tähänkin asti kiireellisyysjärjestyksessä. Ainut vaikuttava tapa parantaa palvelun saatavuutta on lisätä poliisien määrää, kiinnittäen erityishuomiota katveeseen jääneisiin alueisiin.

Monien ongelmien juurisyy on poliisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Vuoden 2010 yli 7 600:sta poliisista pudottiin vuoteen 2017 mennessä pahimmillaan noin 7 100:aan. Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa poliisien määrä nykyisestä noin 7 300:sta 7 500:een.

Tavoite ei ole kovin kunnianhimoinen, mutta sekin voi olla nykyhallitukselle liikaa. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ehätti jo toppuuttelemaan, ettei lisäresursointi onnistu yhden hallituskauden aikana. Vastaavia selityksiä on kuultu vuosien varrella liian monen sisäministerin suusta hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Helppoja keinoja tulisi käyttää ennen vaikeita

Vakoojia ja populaarikulttuuria

Räjähdyksestä katastrofi kovaonniselle Libanonille

Uimareilla kelpo oltavat Kuopiossa

Päivän päähän näkee hämärästi

Koulujen määrä tuskin puolittuu loputtomiin

Rahalla saa ja hevosella pääsee

KPY:n uudet linjaukset ovat välttämättömiä

Valmistajatkin odottavat maskisuositusta

Oletko sinä valmis toiseen aaltoon?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.