Poliittinen näytelmä sinetöi kuusi taantumuksen vuotta

Venäjällä esitetään tänään poliittinen näytelmä, joka sinetöi menneet kuusi taantumuksen vuotta. Vladimir Putin valitaan presidentiksi, vaikka Venäjä hänen johdollaan on viime vuosina luisunut entistä jyrkemmin kohti menneisyyttään. Edessä olevat kuusi vuotta ratkaisevat millaisessa kunnossa Putin jättää maansa seuraajalleen. Varmaa ei ole kuitenkaan edes se, että alkava kausi on Putinin viimeinen. Lakeja Venäjällä muutetaan tarvittaessa vikkelästi.

Venäjän presidentinvaalit näyttävät muodollisesti demokraattisilta. Putinilla on useita vastaehdokkaita kommunisteista äärioikeistoon. Ehdokkaat ovat kampanjoineet ja poliittisia väittelyitä on käyty. Äänestysprosentti vaaleissa ei nouse Neuvostoliiton ajoilta tuttuihin liki 100 prosentin lukuihin. Putinin saama ääniosuus pysynee uskottavuuden rajoissa.

Silti kyseessä on enemmän rituaali kuin aito demokraattinen vaali. Muut ehdokkaat ovat enemmänkin Putinin vastanäyttelijöitä kuin omia vaihtoehtojaan tarjoavia vahvoja poliitikkoja. Aleksei Navalnyi olisi ollut kiusallinen poikkeus, mutta hänet raivattiin tieltä jo hyvissä ajoin.

Vuonna 2012 äänestysvilkkaus presidentinvaaleissa nousi 65,3 prosenttiin eli jäi alemmaksi kuin Suomen presidentinvaaleissa aiemmin tänä talvena. Nyt Putinin hallinto tähtää korkeampaan äänestysprosenttiin. Vaalilakia on esimerkiksi muutettu niin, että äänestää voi muuallakin kuin omalla asuinpaikkakunnallaan. Äänestäminen on helpompaa, mutta niin myös vaalivilppi.

Uhkana korkealle äänestysprosentille on se, että osa Putinin hallinnon vastustajista ei aio osallistua vaaleihin, koska pitää niitä vain keinona legitimoida nykymenon jatkuminen.

Vaalipäivän aattona lauantaina Venäjä ilmoitti karkottavansa 23 brittidiplomaattia. Kyseessä on vastaus Isolle-Britannialle, joka aikaisemmin päätti karkottaa saman määrän venäläisiä diplomaatteja. Syytökset Venäjän osallisuudesta Sergei ja Julia Skripalin myrkyttämiseen saattavat nekin sataa Putinin laariin. Venäjällä syytökset nähdään uutena osoituksena länsimaiden salaliitosta.

Putinin johtama Venäjä on kuuden viime vuoden aikana kulkenut täysin toiseen suuntaan kuin kansainvälinen yhteisö on toivonut. Autoritaarinen hallinto on musertanut demokratian. Venäjän talous on entisestään yksipuolistunut. Tasan neljä vuotta sitten Venäjä sotilaallisella voimalla liitti Krimin itseensä. Itä-Ukrainassa se käy peiteltyä sotaa ja viimeisin Minskin sopimus on käytännössä haudattu.

On vaikea uskoa, että seuraavat kuusi vuotta toisivat ainakaan nopeaa käännettä. Putinin puheet vaalien alla oli varmasti suurelta osin suunnattu omalle kansalle, mutta siitä huolimatta sotilaallisilla muskeleilla kerskuminen huolestuttaa.

Huoleen on aihetta Suomessakin. Meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Ei ole samantekevää millainen valtio pitkän rajan itäpuolella kuuden vuoden kuluttua on.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.