Poliittinen ratkaisu on ensimmäinen askel

Taleban-terroristit iskivät maanantaina Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin rajummin kuin kertaakaan lähes vuoteen. Parikymmentä itsemurhapommein ja asein varustettua miestä piiritti hetken presidentin palatsia ja sen lähistöllä olleita ministeriöiden rakennuksia. Surmansa saaneiden tarkasta lukumäärästä ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut tietoa.

Vaarallinen isku suoraan Kabulin nykyhallinnon ytimeen on osoitus siitä, ettei jo yli kahdeksan vuotta jatkunut Afganistanin sota ole lähelläkään loppua. Siitä kertovat myös murheelliset tilastot surmansa saaneiden siviilien määrästä. Viime vuonna sota tappoi maassa lähes 2 500 siviiliä, mikä on yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008 ja samalla enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuonna 2001 alkaneen sodan aikana.

Yhtä vähän sodan laantumisesta kertoo se, että Yhdysvallat ja Nato lisäävät omia joukkojaan Afganistanissa. Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman maahan lähettämien 30 000 sotilaan vahvuisten lisäjoukkojen pitäisi olla asemissaan vuoden puoliväliin mennessä. Päätöksiä lisäjoukkojen lähettämisestä tehdään Yhdysvaltojen pyynnöstä myös muissa maissa.

Sitä pohditaan myös Suomessa. Joukkojen lisääminen on esillä tasavallan presidentin Tarja Halosen ja hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa perjantaina. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että suomalaisten määrä Afganistanissa saattaa melko nopeastikin nousta nykyisestä 120:sta noin 200:een.

Oman mausteensa Suomen harkintaan tuo se, että yhdysvaltalaisia sotilaita ollaan sijoittamassa myös Afganistanin pohjoisosiin. Alue on toistaiseksi ollut Etelä-Afganistania rauhallisempi, mutta yhdysvaltalaisten joukkojen arvioidaan lisäävän väkivaltaisuuksia sielläkin.

Yhdysvallat, Nato ja kaikki muut Afganistanissa mukana olevat ymmärtävät hyvin, että pelkällä sotilaallisella voimalla Afganistan ei koskaan rauhoitu. Ensimmäinen askel tällä tiellä olisi laaja poliittinen ratkaisu, johon saataisiin mukaan maan heimoihin, etnisiin ryhmiin ja keskenään kilpaileviin poliittisiin liikkeisiin kuuluvat.

Kansainvälinen yhteisö on epätoivon vimmalla tukenut presidentti Hamid Karzaita, jonka on toivottu saavan ryhtiä omaan hallintoonsa. Toistaiseksi turhaan. Farssiksi muuttuneet presidentinvaalit viime kesänä söivät luottamusta Karzaihin, eikä hän ole vieläkään onnistunut saamaan omaa hallitustaan toimintakykyiseksi. Vielä on epäselvää, voidaanko tälle vuodelle määrätyt parlamenttivaalit järjestää suunnitellussa aikataulussa.

Karzain on määrä osallistua Lontoossa ensi viikon torstaina järjestettävään kansainväliseen Afganistan-kokoukseen. Liikaa optimismia ei kannata lietsoa. Samanlaisia kokouksia on järjestetty ennenkin, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.