Posti kaipaa tukea

Laki vaatii, että posti jaetaan viitenä päivänä viikossa. Yleispalveluun kuuluu myös se, että 1. luokan kirjeet viedään perille määrärajassa ja jokaisessa kunnassa on postin palvelupiste. Näihin palveluihin on velvoitettu Itella Oyj, entinen Posti.

Euroopassa avataan postikilpailua. Meillä se on pitkälti tehty ja Itella on ainoa toimija vain osoitteellisten kirjeiden jakelussa. Kirjeen merkitys vähenee, kun viestit vaihdetaan sähköisesti. Perinteiseen postiin ovat jääneet lehdet, mainokset ja laskut. Myös pakettien kuljetus on tärkeä palvelu. Lehtien tai/ja pakettien jakelu on kuitenkin vapaa elinkeino.

Postikonttori luo kylän identiteettiä. Tärkeänä pidetään myös postin kotiin kantoa jokaisena arkipäivänä. Suomalaiselle taitaa kuitenkin tärkeintä olla päivittäinen sanomalehti. Laskuja kansa jaksaa odotella viikonlopun ylikin.

Myös sähköinen asiointi ja laskutus näivettävät perinteistä postia. Itella on hienosti kyennyt laajentamaan toimialaansa uuteen liiketoimintaan logistiikassa ja ulkomailla. Postiyrityksemme uutta nimeä irvaillaan. Yhtiö kerää kuitenkin uudesta liiketoiminnasta valtaosan tuloistaan eikä tosiaankaan ole enää pelkkä Posti.

Tietoyhteiskunta kehittyy ja väestörakenne muuttuu. Ajan oloon postin jakelusta tulee kannattamatonta suuressa osassa maata. Jos markkinoille sitten tulisi kilpailija ilman samoja velvollisuuksia, Itellan asema olisi mahdoton.

Kannattavuutta parantaisi, jos postin palvelutasoa voisi alentaa. Direktiivi ei salli sitä. Esimerkiksi viisipäiväisestä jakelusta ei voi tinkiä - siihen ei kyllä ole ollut poliittista tahtoakaan.

Yhteiskunta voi toki vaatia, että postin pitää palvella vanhaan tapaan, vaikka se ei kannattaisikaan taloudellisesti. Suomi voi päättää siitä yhteisölakien rajoissa.

Päätös ei kuitenkaan hävittäisi kannattavuusongelmaa, ja joku maksaisi viulut. Asiakkaalle sellaista kuormaa ei haluta antaa eikä EU-lainsäädäntö salli jättää sitä postiyrityksellekään. Kustannukset voitaisiin kyllä jakaa postiyritysten kesken tai valtio voisi maksaa ne palveluvelvolliselle suoraan.

Kenenkään ei pidä huijata itseään eikä muita uskomaan, että kuluttajalle kohtuuhintainen postinjakelu joskus kannattaisi koko maassa. Kilpailu tekisi tilanteen heti selväksi.

Elämme markkinataloudessa. Postitoiminta tuskin on palveluista se, joka ikuisesti säilyy yhden yrityksen oikeutena, varsinkin kun se ei enää nytkään sitä enimmältään ole. Seuraisi kilpailusta sitä paitsi paljon hyvääkin siellä, missä sille on aitoja edellytyksiä.

Harvaan asutulla Suomella on kaksi periaatteellista vaihtoehtoa kohdella perinteistä postiaan. Ensimmäinen vaihtoehto on tukea kannattamattomia palveluita. Toinen vaihtoehto on alentaa vaadittua palvelutasoa, jos direktiivit sen sallivat.

Asiasta päätetään poliittisesti. Ilmeistä on, että ilman melko mittavaa tukea palvelut eivät pitkän päälle säily siedettävinä ja tasa-arvoisina koko maassa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.