Postin rönsyily uhkaa heikentää ydintoimintoja

Jaettavan kirjepostin määrä vähenee vuosittain noin kymmenellä prosentilla nopeasti etenevän digitalisaation seurauksena. Samalla väestön ikääntyminen johtaa hoivapalveluiden kysynnän kasvuun. Postin johdossa nämä kehityskulut on ynnätty niin, että yhtiön kannattaa ryhtyä terveys- ja hoiva-alalle (Yle 5.5.).

Hoivapalvelut ovat jatkoa aiemmille innovaatioille Postin uusista liiketoiminta-alueista. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti, että postinjakaja voi toukokuun puolivälistä alkaen leikata nurmikot erillismaksua vastaan. Posti aikoo laajentaa myös turvallisuuteen ja kiinteistönhoitoon. Ruokien kotiinkuljetus on jo vakiintunut palvelu ja luonteva osa logistiikkayhtiön toimintaa.

Huhtikuun lopulla Posti kertoi myös, että jakeluaikaa laajennetaan iltaa kohti. Käytännössä perinteisen postin tulo on siirtynyt etenkin haja-asutusalueilla jopa tunteja aikaisempaa myöhemmäksi. Muutoksella Posti pyrkii sopeutumaan yksittäisten lähetysten käsittelykustannusten nousuun. Digitalisaatio mahdollistaa jakelun joustavan suunnittelun postimäärän mukaan.

On ymmärrettävää, että Posti yrittää keksiä uusia ansaintamalleja sen sijaan, että se jatkuvasti vain karsisi kulujaan ja sopeuttaisi henkilöstömääräänsä. Yhtiön jakelusta vastaavan johtajan Juhani Vuolan mukaan erilaisten kotiin toimitettavien palvelujen kysyntä on kasvanut samalla, kun perheen kanssa vietetty aika painottuu muutenkin iltaan.

Postin strategisten käännösten sijaiskärsijäksi on kuitenkin joutumassa suomalainen lehdistö. Postin toimenkuvan jatkuvasti muuttuessa sen varsinainen ydintehtävä on vaarassa unohtua. Pahimmillaan rönsyt heikentävät Postin lakisääteistä peruspalvelua ja kansalaisten tasa-arvoa. Jos esimerkiksi ruohonleikkuu tai vanhustenhoito siirtää seuraavan asiakkaan postin tuloa tuonnemmaksi, on syytä kysyä, mitä tarkoitusta varten Posti on oikeastaan olemassa.

Postilain uudistamisen ensimmäinen osa läpäisi viime viikolla eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyn (SS 27.4.). Esityksen mukaan postitoimiluvista luovuttaisiin jakelumarkkinoiden avaamiseksi kilpailulle. Lakiuudistuksen toisessa osassa arvioidaan yleispalveluvelvoitteen kattavuutta muun muassa haja-asutusalueella. Posti on korostanut, että yleispalveluvelvoitetta pitäisi keventää. Muuten voi käydä niin, että Postille jää säännöt ja kilpailijoille vapaus toimia kannattavimmilla reiteillä.

Sanomalehtien Liiton mielipidekyselyn mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista kannattaa viisipäiväisen postinjakelun säilymistä lain takaamana peruspalveluna koko maassa.

Yleispalveluvelvoitteesta tinkimisen sijaan postijakelun kannattavuus turvattaisiinkin parhaiten jakeluyhtiöiden yhteistyöllä. Kilpailun ohella Posti ja yksityiset yhtiöt voisivat yhdistää voimansa lehti- ja kirjejakelussa ja välttää päällekkäistä työtä.

Vuosina 2007–14 Posti Group tunnettiin nimellä Itella, mutta muutettiin takaisin Postiksi asiakkaiden pyynnöstä. Uusvanha nimi velvoittaa, että Posti jakaa postia eikä tarkoita Itellan tapaan mitä tahansa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyvä kaupunki

Huono tasku on vain koriste

Rinteen poissaolosta haaste SDP:lle

Puolustusvoimat ryhtyi pakosta maineenhallintaan

Keskitytkö enää mihinkään?

Trump lietsoo kahtiajakoa vaalit jo mielessään

Sähkön hinta jatkaa nousua vielä pitkään

Moraalin kulmakivet

Vakaus on tärkeintä

Ollako vai eikö olla, ja miten lähteä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.