Potilas sivuroolissa

Terveydenhuollon ammattilaisilla on syytä huoleen. En tarkoita nyt kuntien rahoituspohjan heikkenemistä ja siitä aiheutuvia rationalisointitoimia enkä asiakasmäärien lisääntymistä, vaan jotain aivan muuta.

Edessä on nimittäin jokaista alalla asiakastyötä tekevää koskeva muutosprosessi, joka tulee vaatimaan itkua ja hammasten kiristystä. Yksi keskeinen pala työympäristöä muuttuu ja vauhdilla, ja se on käytössä oleva tietotekninen ympäristö.

Vajaan kahden vuoden kuluttua, maaliskuun 2011 loppuun mennessä, on jokaisen terveydenhuollon palveluntarjoajan liityttävä järjestelmineen kansalliseen potilastietoarkistoon. Liittymättä voivat jäädä vain ne yksityiset palveluntarjoajat, jotka eivät säilytä potilastietoja sähköisessä muodossa.

Probleema tulee olemaan siinä, että kansallisen arkistoinnin ja muun siihen liittyvän ohjelmistojen muutostyön tuloksena saamme entistä vaikeampikäyttöisiä ohjelmia ruuduillemme. Tietojen luokittelu ja strukturointi johtaa siihen, että kokonaisuuksia on entistä vaikeampi hahmottaa, tiedot pirstoutuvat ja lokeroituvat.

Ohjelmistotoimittajia ja ohjelmistoja on markkinoilla lukuisia. Olen itse käyttänyt eri työnantajien palveluksessa ollessani neljää eri potilastietojärjestelmää ja niiden rinnalla useampaa muun muassa laboratoriotutkimusten ja radiologisen tiedon hallintaan tarkoitettua erillisohjelmaa. Kahden järjestelmän osalta olen toiminut myös pääkäyttäjänä osallistuen myös ohjelmistojen kehittämiseen ja käyttäjien koulutukseen.

Ongelmia riittää, katsoipa asioita mistä näkökulmasta hyvänsä.

Eri ohjelmakokonaisuuksien historiat ovat oma lukunsa, mutta yhteistä näyttää olevan se, että kehitystyö ja koodaus on tehty kaikkea muuta kuin loppukäyttäjien tarpeista lähtien. Asiakaspuolella on huomioitu hallinnon, tilastoinnin ja talouden tarpeita, vähemmän potilaiden ja potilastyötä tekevien tarpeita.

Toimittajapuolella ovat koodinikkarit mellastaneet lähes täysin vailla terveydenhuollon vaatimusten tuntemusta ja täysin vailla käytettävyysajattelua. Voisin luetella tuntemistani ohjelmista sivutolkulla käytettävyyteen liittyviä epäloogisuuksia ja puutteita.

Paljon olen eri ohjaus- ja projektiryhmissä toimittajille korjattavia kohtia esittänytkin, mutta kuuroille korville on mennyt.

Arvioin tuossa taannoin, että minulla menee vuosityöajasta noin kaksi viikkoa sen odottelemiseen, että eri toimipisteissä tietokone käynnistyy ja saan tarvitsemani ohjelmat auki ja asiakkaan tiedot ruudulle. Odottelu pilkkoutuu työpäivien aikana niin pieniin osiin, että sen voi vain harvoin hyödyntää johonkin muuhun järkevään toimintaan.

Suomessa terveydenhuollon menoista kuluu jo lähes viisi prosenttia tietotekniikkaan, ja silti olemme pirstoutuneine järjestelminemme muista Pohjoismaista jäljessä, kun hyötyjä mitataan. Kouluarvosanoin: Perusajatus 10, toteutus 5.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä, Kuntaliitolta, Kelalta ja muilta valtakunnallisilta toimijoilta odotan entistä jämäkämpiä otteita asioiden saamiseksi järkevälle tolalle.

Kirjoittaja on Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutusylilääkäri Pieksämäeltä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

KHO:n katselmus Kuopiossa on paikallaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.