Potkupalloa romaneilla

Euroopan komissio on päättänyt ryhtyä toimiin Ranskaa vastaan romanien karkottamisen vuoksi, jota EU pitää laittomana.

Siinä uutisotsikko, joka herättää monenlaisia ajatuksia eurooppalaisissa. Osa on sitä mieltä, että Ranska toimii todella väärin. Osa taas ymmärtää Ranskaa ja perää vastuunkantoa erityisesti Romanialta ja Bulgarialta, joita pidetään romanien lähtömaina. Asia onkin monisyinen eikä uskottavaa vastausta oikeasta menettelytavasta ole vielä kukaan mielestäni esittänyt.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että romanit ovat vähemmistö. Heitä on kuitenkin Euroopassa yhteensä noin 10-12 miljoonaa! Vaikka he ovatkin jakaantuneet käytännössä kaikkien jäsenmaiden alueelle, he muodostavat niin merkittävän väestöryhmän, että heidän asemaansa ja oikeuksiensa toteutumista on seurattava tarkasti.

Samalla on kuitenkin myönnettävä, että tilanne on todella haastava ja vastuullista toimijaa on yksiselitteisesti hankala osoittaa. Tästä johtuen käsissämme on sen luokan ongelma, jonka ratkaiseminen ei onnistu nopeasti. Se meidän kaikkien on hyväksyttävä.

Euroopan unionin on oltava romanikysymyksessä aktiivinen. Sen on valvottava unionin kansalaisten perusoikeuksien toteutumista sekä löydettävä keinoja romanien elinolojen kohentamiseksi.

Tällaisia keinoja onkin edistetty jo jonkin aikaa. Esimerkkinä tästä käy rakennerahastovarojen käyttäminen romanien asutusten parannustöihin kaikissa niissä jäsenmaissa, jotka asetuksen lainsäädäntöönsä sisällyttävät. Nykyistä enemmän on kuitenkin löydettävä tapoja kohentaa romanien taloudellista asemaa ja muuttaa se tosiasia, että he ovat Euroopan sosiaalisesti syrjäytynein kansa.

EU:lta on odotettu jo kauan entistä vahvempaa roolia sosiaalisissa kysymyksissä. Romanikysymys on viimeistään ollut herättävä sysäys tähän, koska asiasta on muodostunut unionin mittakaavassa täysin hallitsematon. EU ei ole onnistunut sovittamaan yhteen eri politiikan aloja, ja romanikysymyksessä tämä näkyy toisten osapuolten syyttelynä, joka on saanut jo surkuhupaisia piirteitä.

Ranska on nyt joutunut myrskynsilmään, vaikka aiemmin samanlaista vähemmistöpolitiikkaa on harjoitettu esimerkiksi Italiassa ja Slovakiassa. Ei niistä ole julkaistu suuria otsikoita.

Ranskan arvostelu on saanut mielestäni kohtuuttomia piirteitä sen vuoksi, että jotakin romanikysymyksen kaltaista oli odotettavissa, kun Romania ja Bulgaria hyväksyttiin unionin jäseniksi. Silloin yleisesti epäiltiin, täyttävätkö nämä maat jäsenyyskriteerit esimerkiksi ihmisoikeuksien osalta. Nyt tiedämme vastauksen.

Unionin on jossain vaiheessa hengähdettävä ja katsottava itseään kokonaisuutena. Talousvaikeuksiin on ottauduttu nyt tosissaan ja hyvä niin! Meidän on kuitenkin huomattava, että olemme kaiken suhteen yhtä ja jokainen politiikan ala vaikuttaa toiseen.

Euroopan unionilla ei ole ainoastaan positiivisia tavoitteita, vaan meillä on myös yhteisiä ongelmia, joihin on onnistuttava yhdessä löytämään ratkaisuja. Romanikysymys on yksi näytönpaikka EU:lle sen kyvystä kokonaisvaltaiseen politiikkaan sosiaalisissa kysymyksissä.

Romanit tarvitsevat vaihtuvien kotimaiden sijasta työtä, koulutusta ja kohtuulliset elinolot. Arvojensa uskottavuuden vuoksi EU:lta pitää löytyä näihin esityksiä.

Kirjoittaja on keskustalainen europarlamentaarikko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.