Presidentin vaikutusvallasta ei pidä kasvattaa moukaria

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei eilen juhlinut 70-vuotispäiväänsä ainakaan julkisesti. Päivänsankaria todennäköisesti kuitenkin hivelivät kahden mielipidekyselyn tulokset. Ylen teettämässä kyselyssä 87 prosenttia suomalaisista antoi presidentilleen vähintään hyvän ja lähes 60 prosenttia peräti kiitettävän arvosanan. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä 63 prosenttia vastaajista arvioi presidentin toimineen oikein, kun hän vuonna 2015 kutsui työmarkkinajärjestöjen johtajia keskustelemaan valmisteilla olleesta kilpailukykysopimuksesta.

Tasavallan presidentti on Suomessa edelleen poikkeuksellisen vahva poliittinen toimija, vaikka hänen sisäpoliittisia valtaoikeuksiaan onkin merkittävästi rajattu. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämän perustuslain pykälän mahdollisuuksia presidentti Niinistö onkin käyttänyt täysimääräisesti.

Sisäpolitiikassa presidentin muodollinen valta on vähäinen. Tahtipuikkoa sisäpolitiikassa heiluttaa pääministeri, mikä on sopusoinnussa länsimaisen parlamentarismin periaatteiden kanssa. Pääministeri ja muu hallitus toimivat eduskunnan poliittisen luottamuksen varassa, toisin kuin presidentti.

Niinistö on kuitenkin osoittanut, että presidentti voi nykyisen perustuslainkin puitteissa vaikuttaa sisäisiin asioihin, toimia kansakunnan unilukkarina. niin kuin hän ensimmäisen presidenttikautensa alussa lupasikin. Presidentti voi kiinnittää huomiota epäkohtiin. Hän voi kuunnella ja keskustella muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja epämuodollisesti puskea asioita eteenpäin. Juuri siitä mitä ilmeisimmin oli kyse, kun hän keskusteli kiky-sopimuksesta järjestöjohtajien kanssa.

Presidentin vaikutusvalta ei nouse perustuslaista. Siihen vaikuttaa ensinnäkin se, että enemmistö suomalaisista haluaa vahvan presidentin. Ylen kyselyssä 29 prosenttia vastaajista jopa toivoi presidentin toimivan sisäpolitiikassa, vaikka se hänen valtaoikeuksiinsa ei perustuslain mukaan kuulukaan.

Presidentin vaikutusvaltaa lisää, jos hänen kansansuosionsa on suuri ja häneen luotetaan muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. Näistä kahdesta syystä Niinistön vaikutusvalta on suurempi kuin hänen suoralla kansanvaalilla valittujen edeltäjiensä.

Niinistön vaikutusvalta on niin vahva, että hänen pitää juuri sen vuoksi olla korostetun pidättyväinen käyttäessään sitä muulloin kuin johtaessaan ulkopolitiikkaa. Niinistö on samassa tilanteessa kuin presidentti Mauno Koivisto aikanaan. Koivisto valitti, ettei hänellä ollut niin pientä vasaraa, ettei sen isku olisi tuntunut moukarin iskulta.

Ei ole terve tilanne, jos presidentistä tulee toimija, jonka kuiskaus kantaa läpi yhteiskunnan valtarakenteiden. Ei ole hyvä, jos presidentin tiedetyt tai oletetut ajatukset ohjaavat muita poliittisia toimijoita myös sellaisissa asioissa, jotka presidentin toimivaltaan eivät kuulu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.