Puhtaita periaatteita, puhdasta valtapeliä

Nykyinen perustuslaki on ollut voimassa vajaa kahdeksan vuotta. Perustuslain tarkistamisesta on keskusteltu koko ajan, mutta vasta nyt se näyttää olevan poliittisesti mahdollista. Nykyisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että perustuslain toimivuus selvitetään. Perustuslain mahdollista muuttamista miettimään asetetaan ensi syksynä parlamentaarinen työryhmä.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on toivonut, että puolueet ottaisivat kantaa perustuslakiin ja sen uudistustarpeisiin ensi kesän aikana eli ennen parlamentaarisen työryhmän asettamista. Jos näin menetellään, ratkeaa uudistuksen sisältö käytännössä jo kesäkuun kahden ensimmäisen viikonlopun aikana, jolloin kolme suurinta puoluetta järjestää puoluekokouksensa.

Jo nyt on selvää, että keskusta, kokoomus ja SDP joutuvat ottamaan kantaa oikeastaan vain yhteen tärkeään kysymykseen: halutaanko tasavallan presidentin valtaoikeuksia edelleen kaventaa? Aika on otollinen periaatteelliselle pohdinnalle. Presidentti Tarja Halonen ei enää voi asettua ehdokkaaksi eikä seuraavan presidentin nimeä tiedetä. Mahdollisten perustuslain muutosten pitäisi olla tiedossa jo kun puolueet asettavat ehdokkaansa vuoden 2012 presidentinvaaleihin.

Urho Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen Suomeen on valittu kolme presidenttiä SDP:n riveistä. Presidenttipuolueen asema on muuttanut SDP:n suhtautumista presidentin valtaoikeuksiin. Puolue unohti vanhan periaatteellisen ja parlamentarismia korostavan näkemyksensä.

SDP on pitänyt tiukasti kiinni presidentin valtaoikeuksista, mutta nyt näkemykset näyttävät jälleen muuttuvan. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on jäsenenä SDP:n työryhmässä, joka pohtii presidentin asemaa. Kiljunen pitää parhaana vaihtoehtona sitä, että presidentistä tulisi edustuksellinen toimija, jonka valitsee eduskunta (Aamulehti 7.1.). Kiljunen ei suinkaan ole ainoa sosiaalidemokraatti, joka on kääntynyt tälle kannalle.

Syykin on täysin selvä: SDP:llä ei ole näköpiirissä ehdokasta, joka olisi suosikki Halosen seuraajaksi.

Mielenkiintoista on, millaisen kannan kokoomus ottaa. Jyrki Kataisen puheenjohtajakaudella kokoomus on johdonmukaisesti korostanut parlamentarismia eli sitä, että myös ulkopolitiikan johtaminen tulisi eduskunnalle poliittisessa vastuussa olevan hallituksen tehtäväksi. Sauli Niinistön suosio saattaa aiheuttaa puolueelle kuitenkin pulmia. Haluaako kansansuosikki Niinistö vallasta riisutuksi presidentiksi?

Keskusta on Kekkosen ajoista lähtien tähdentänyt, että presidentillä pitää olla vahvat valtaoikeudet. Keskustakin näyttää nyt hiukan horjuvan. Osa keskustavaikuttajista selkiyttäisi ainakin EU-edustautumista koskevia käytäntöjä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.