Pukit kaalimaan vartijoina

Vaalijärjestelmän uudistamista pohtivalla työryhmällä näyttää oleva suuria vaikeuksia löytää yksimielisyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä. Niinpä vaarana onkin, että ei tehdä mitään.

Matti Vanhasen (kesk.) porvarihallitukseen lähteneet puolueet tekivät oikein, kun ne hallitusneuvotteluissa sopivat uudistuksesta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "hallitus uudistaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmää siten, että suhteellinen vaalitapa voi toteutua mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata ja että myös eduskunnan alueellinen edustavuus voidaan mahdollisimman hyvin turvata."

Lisäksi sovittiin käytännössä jo siitä, miten uudistus toteutetaan. Nykyinen vaalipiirijako säilytetään, mutta uutta on vaalialuejärjestelmä, joka kattaa koko Suomen.

Äänestäjien kannalta hankalat vaaliliitot luvattiin uudistuksen yhteydessä kieltää.

PAPERILLA kaikki näyttää hyvältä. Joko viimeinkin päästään eroon korkeista piilevistä äänikynnyksistä, jotka estävät aidon demokratian toteutumisen pienissä vaalipiireissä?

Kun vaikkapa Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa puolue tarvitsee jopa yli 12 prosenttia kaikista äänistä saadakseen ensimmäisen kansanedustajan, onnistuu se maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla vain parilla prosentilla.

Korkeiden äänikynnysten vuoksi pienten puolueiden on ollut ilman vaaliliittoja mahdoton saada kansanedustajista pienistä vaalipiireistä. Se taas on merkinnyt sitä, että suurilla puolueilla on ollut eduskunnassa kannatustaan enemmän kansanedustajia.

VUOSI sitten käydyissä hallitusneuvotteluissa sovittiin kuitenkin myös asiasta, jota ei kirjattu hallitusohjelmaan, mutta josta pääministeri Vanhanen kyllä kertoi jo uuden hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa: vaalijärjestelmän uudistus toteutetaan vain, jos kaikki hallituspuolueet ovat siitä yksimielisiä.

Tämä sopimus on lukko, jota on vaikea avata.

Uudistamista valmistelevassa työryhmässä vahvoilla on malli, jossa koko maa muodostaisi yhden vaalialueen. Sillä olisi merkitystä vain ääniä laskettaessa. Ehdokkaat asetettaisiin ja heitä äänestettäisiin nykyisissä vaalipiireissä, mikä takaisi riittävän alueellisen edustavuuden eduskunnassa.

Koko maan kattava vaalialue edellyttäisi kuitenkin äänikynnyksen asettamista. Muuten eduskuntaan saattaisi nousta paljon todella pieniä yhden tai kahden kansanedustajan ryhmiä. Suhteellisuus toteutuisi täysimääräisesti, mutta lainsäädäntötyö vaikeutuisi kohtuuttomasti.

Yltiödemokraattisuus ei välttämättä ole demokratian korkein aste.

PIENISTÄ puolueista uudistus on vaikein Ruotsalaiselle kansanpuolueelle, joka on myös hallituksessa. Sen vuoksi RKP voi halutessaan estää uudistuksen.

RKP:n kannatus on alueellisesti keskittynyttä. Koko maan tasolla puolueen kannatus on koko ajan laskenut. Jos äänikynnykseksi tulisi 3,5 tai 4 prosenttia, niin on kuin on kaavailtu, RKP olisi vaarassa pudota kokonaan pois eduskunnasta.

Uudistus on helppo kaataa RKP:n vastustukseen. Suuret puolueet ymmärtävät, että RKP ei kannastaan liiku. Suuret puolueet voivatkin ottaa periaatteellisia kantoja melko vapaasti, koska ne eivät kuitenkaan toteudu ilman RKP:n jyräämistä. Siihen ei taida rohkeus riittää.

Toivottavasti kompromissi kuitenkin löytyy vaalipiirikohtaisesta äänikynnyksestä, jonka ylittävä puolue saa paikan, vaikka ei yltäisikään valtakunnalliseen äänikynnykseen.

JOS UUDISTUS todella halutaan toteuttaa, oli virhe antaa valmistelut pääosin puoluesihteereistä koostuvalle toimikunnalle. Pukit pantiin vartioimaan kaalimaata.

On vaikea kuvitella, että puoluetoimistoja johtavat puoluesihteerit osaisivat ja jaksaisivat asettaa periaatteet käytännön valtapolitiikan edelle. Oman puolueen vallasta ei mielellään anneta murentakaan pois, vaan periaatteiden on ristiriitatilanteessa väistyttävä.

TARKKAAVAISET lukijat huomasivat edellisessä kolumnissani (16.4.) virheen. SDP ei suinkaan viime eduskuntavaaleissa pudonnut kolmanneksi ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Samalla tavalla kävi vuoden 1962 vaaleissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.