Pula eläkkeiden maksajista yltyy vuosi vuodelta

Eläketurvakeskuksen tuoreen pitkän aikavälin laskelman mukaan työeläkemaksuissa on luvassa voimakkaita korotuksia vuodesta 2050 lähtien, ellei rahoituspohjaa sitä ennen vahvisteta huomattavasti.

Keinovalikoimassa on vielä, mistä valita, eikä tarvetta hätiköidyille ratkaisuille ole. Lähivuosikymmeninä rahoitusnäkymät ovat vakaat, ja arvioitu korotustarvekin koskee vain yksityistä sektoria. Julkisella puolella tilanne on yllättävän hyvä. Siellä eläkemenot laskevat tulevina vuosikymmeninä suhteessa palkkasummaan, kun aiemmista anteliaista etuuksista koitunut maksurasite vähitellen helpottaa.

Eläketurvakeskus ei esitä ennustetta vaan ennustelaskelman, joka kuvaa järjestelmän oletettua suuntaa parhaan nykytiedon mukaan. Nopeutuva yhteiskunnallinen muutos muuttaa laskelman alkuoletuksia, joten se vaatii päivittämistä tasaisin väliajoin. Aiempaan verrattuna näkymää heikentää nyt ennen kaikkea alentunut syntyvyys.

Näinä aikoina syntyvät lapset ovat parhaassa työiässään juuri laskelman taitekohdassa 2050-luvulla. Siitä lähtien järjestelmään kasautuu kasvavaa korotuspainetta siten, että 2080-luvulla työeläkemaksu ylittäisi jo 30 prosenttia palkoista.

Keinoja välttää tulevaisuuden äkkikorotukset löytyy, mutta mikään niistä ei ole helppo. Rahoituspohjaa voitaisiin vahvistaa lisäämällä maahanmuuttoa, parantamalla syntyvyyttä tai korottamalla työeläkemaksuja riittävälle tasolle hyvissä ajoin. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Heikki Tikanmäen laskujen mukaan maksun nosto 27 prosentin tuntumaan nyt heti takaisi vakaan maksutason jatkossa.

Käytännössä tarvitaan kaikkia edellä mainittuja keinoja ja niiden yhdistelmiä. Työeläkemaksuja voidaan esimerkiksi ryhtyä korottamaan maltillisesti vähin erin sen sijaan, että tehdään kerrallinen muutos joko heti tai vuosikymmenten päästä.

Laskelma antaa vahvan suosituksen perheenperustamisiässä oleville aikuisille ryhtyä hankkimaan lapsia. Perheitä kuitenkaan harvoin perustetaan ensisijaisesti yhteiskunnan eläkkeenmaksukykyä silmällä pitäen. Lapsimyönteinen politiikka voi edistää asiaa tiettyyn rajaan asti. Maahanmuutto korkean lapsiluvun maista vaikuttaa myös syntyvyyteen.

Toisaalta maahanmuuton pitäisi olla voittopuolisesti työperäistä ja sellaista, jossa tulevan väestön huoltosuhde kokonaisuudessaan parantaa koko väestön huoltosuhdetta.

Työeläkemaksujen jättikorotuksilta voidaan välttyä esimerkiksi tuplaamalla nettomaahanmuutto nykyisestä 15 000 henkilöstä vuodessa. Tulijoiden määrän lisäksi yhtälöön vaikuttaa heidän osaamisensa. Suomen pitäisi pystyä houkuttelemaan koulutettuja korkean tuottavuuden ammattilaisia, joilla on kuitenkin usein monia vaihtoehtoja. Osaajien asuinpaikan valintaan vaikuttaa muun muassa palkasta käteen jäävä rahasumma. Verojen ja muiden maksujen korotukset eivät ratkaise kaikkia ongelmia kerralla vaan voivat luoda niitä myös lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.