Puolueet pyydystävät ehdokkaita lennosta

Puolueilla ja sitoutumattomilla ryhmillä on vielä parisen viikkoa aikaa etsiä ehdokkaita lokakuun lopun kuntavaaleihin. Useimmilla listat alkavat olla jo täynnä ja kärkinimetkin ovat tiedossa. Mutta paljon on vielä paikkoja auki, ja isotkin yllätykset ovat mahdollisia.

Perussuomalaiset haastavat nyt tosissaan kolme suurta, vanhaa puoluetta myös kunnissa, ja näytön paikka on myös demareilla presidentinvaalien flopin jälkeen. Kuntapuolue keskusta joutuu käymään kahden rintaman sotaa toisaalta perussuomalaisia, toisaalta kokoomusta vastaan.

Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole näinä aikoina ykkösasia ihmisten keskuudessa, joten kaikenlaisia keinoja joudutaan käyttämään listojen täyttämiseksi. Ehdokkaita pyydystetään jopa enempää miettimättä suoraan lennosta, kuten nähtiin taannoin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kohdalla: satunnainen taksikuski osoittautui niin samanhenkiseksi, että hän sai oitis kutsun puolueen riveihin.

Suoranaiseksi maan tavaksi on tullut, että puolueet hakevat ehdokkaita lehti- ilmoituksilla tai muilla mainoskampanjoilla. Julkiseen sekahakuun turvautuvat kaikki puolueet väriin katsomatta. Se jos mikä kertoo puoluetyön nykyisestä alennustilasta, kun aktiivisia jäseniä ei riitä enää edes ehdokaslistojen näyttämiseen.

Periaatteessa on tietysti hyvä, että kaikille kansalaisille avautuu puolueiden avoimen haun kautta mahdollisuus kunnallisiin luottamustoimiin. Samanaikaisesti pitää kuitenkin kysyä, riittääkö yhteisten asioiden hoitoon pelkkä oma halu ja omat selkeät mielipiteet.

Eikö luottamustoimiinkin pitäisi valmistautua opettelemalla demokratian pelisääntöjä ja myös tarvittavaa asiasisältöä? Myös sitoutumista on syytä arvostaa. Jos puolueille kelpaa ehdokkaaksi kuka tahansa halukas ja jos heitä tulee jopa valituiksi, on turha odottaa kunnalliselta päätöksenteolta johdonmukaisuutta. Joistakin kunnista on saatu tästä esimakua, eikä maku innosta maistamaan lisää.

Jo pitkään on puhuttu halveksivaan sävyyn ”poliittisista broilereista”, jotka eivät ole tehneet koskaan ”oikeaa työtä”, vaan ainoastaan politiikkaa. Näitä 1960- ja 1970-luvuilla aloittaneita poliittisia broilereita on vielä runsaasti myös tämän päivän poliittisessa elämässä. Kaikki kunnia heille: he ovat ammattilaisia, jotka hallitsevat perusasiat ja pystyvät myös tekemään yhteisiä päätöksiä, jotka pitävät.

Jos Suomen poliittista elämää halutaan parantaa, työ on aloitettava puolueiden perusjärjestöistä. Ihmiset on aktivoitava heti nuoresta järjestötyöhön oppimaan, miten kansalaisten parhaaksi toimitaan.

Oma ongelmansa on se, että kuntavaalien ehdokkaiksi otetaan turhan paljon väkeä, joka on kuntien tai kaupunkien palkkalistoilla. Kuntajohtajien päivillä Kuopiossa viime viikolla kannettiin huolta tästä asiasta ja eikä suotta. Jos pelkkä osuuskaupan jäsenyys katsotaan tänään synniksi valtuutetuille, niin miksi jääviyttä ei syntyisi valtuutetulle, joka on suorassa työsuhteessa kuukausipalkkansa maksajaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.