Putin on puhunut

Suomen viimeaikainen tuohtunut metsäkeskustelu Stora Ensoineen ja tuontipuuongelmineen ei ole kuulunut naapuriin saakka. Jos se lie kuulunutkin, niin sitä ei ole ainakaan noteerattu. Viime torstaina Kremlissä järjestetyssä monituntisessa tiedotustilaisuudessa presidentti Vladimir Putin toisti sen, mitä Suomessa ei ole tahdottu uskoa: Venäjä haluaa jalostaa puunsa itse.

Putin ei ole enää pitkään maansa presidenttinä, mutta on turha luulla, että Venäjä muuttaisi kantaansa puutulleihin. Öljyllä ja kaasulla vaurastuneena ja kansainvälispoliittisesti vahvistuneena sillä on hallussaan vain valttikortteja, joilla se voi pelata talouskysymyksissä aivan oman mielensä mukaan.

Suomen metsäteollisuus ja ehkäpä myös koko Suomen valtio ovat suhtautuneet parin viime vuosikymmenen aikana turhan sinisilmäisesti Venäjän tuontipuun saatavuuteen. Neuvostoliiton ja öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaessa samaan aikaan entinen supervalta joutui pakkorakoon, jossa sen oli myytävä kaikkea mitä myytävissä oli ja sillä hinnalla, jonka ostajat halusivat maksaa.

Karjalan metsistä hakatun tuontipuun osuus nousi näissä oloissa suhteettoman suureksi, ja viisaatkin menivät vipuun. Ei tästä ole kuin pari vuotta, kun Metsäteollisuuden keskusliiton nykyisen toimitusjohtajan Anne Brunilan johtama globalisaatiotyöryhmä vielä kaavaili Suomen metsäteollisuudelle suurta tulevaisuutta itäisen naapurin valtavien metsävarojen varaan.

Venäjän perustelut puutulleille ovat sinällään ymmärrettävät. Juuri samalla tavalla olemme me suomalaiset ajatelleet aikanaan omaa metsäteollisuuttamme kehitettäessä. Miksi viedä halpaa raakapuuta, kun siitä saa jalostettuna moninkertaisen hinnan?

Metsäteollisuuden tämänkertainen idän kriisi ei ole ainutkertainen Suomen taloushistoriassa. Vielä pahempi tilanne oli, kun maa itsenäistyi. Venäläiset olivat olleet tsaarivallan aikana suomalaisten puunjalostustuotteiden pääostajia, ja kauppa tyrehtyi nyt kuin seinään. Sitkeästi ponnistellen kyettiin sitten löytämään uudet, korvaavat markkinat lännestä.

Suuret muutokset vievät aikansa, joten murrosajat ovat täynnä huolta, hätää ja ankaraa valitusta. Venäläisen tuontipuun väheneminen tai jopa loppuminen ei sinällään kaada metsäsuomalaisia, vaikka Itä-Suomestakin arvioidaan menevän noin kuusi tuhatta työpaikkaa. Oman maan metsissä riittää korvaavaa puuta, ja jalostusastetta nostamalla saadaan tuotteille parempi hinta. Kolmesta isosta metsäjätistä M-real on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, mutta Stora Enso ja UPM ovat kaikesta julkisesta kohusta huolimatta vielä vahvoilla pohjilla.

Metsäyhtiöiden ja maan poliittisen johdon ei pitäisi tyytyä pelkkiin matematiikan tehtäviin vaan lukea aina myös historiaa. Kun puhutaan Venäjän puusta, niin mitäpä sanoi jo aikanaan Augustin Ehrensvärd Suomenlinnan peruskiveä muurattaessa: Suomalainen, seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.

Omalla pohjalla seisomisella on hintansa. Esko Ahon johtaman metsätyöryhmän mukaan se on 300 miljoonaa euroa. Se investointi maksaa kuitenkin itsensä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.