Putkitutkinnosta työmaalle

Ystävänpäivän kunniaksi työministeri Anni Sinnemäki esitteli blogissaan ajatuksiaan työurien pidentämiseksi.

Ministerin mukaan työurien pidentämiseksi tulisi työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Työterveydenhuollossa tulisi tunnistaa entistä paremmin mielenterveysongelmat, ja työnantajien pitäisi joustaa työntekijöiden tarpeiden mukaan.

Kansalaisilta odotetaan entistä nopeampaa siirtymistä työelämään mahdollistamalla opiskelujen edistäminen myös kesällä ja lyhentämällä asevelvollisuutta.

Asevelvollisuuden lyhentämisen on vaikeaa nähdä tuottavan toivottuja tuloksia nuorten miesten siirtymisessä opintojen pariin, sillä vain harvat oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuden opintojen aloittamiseen "lennosta".

Useimmiten orientoivia opintoja ja täysipainoisen opiskelun mahdollistavia peruskursseja järjestetään vain syyslukukauden alussa. Muutaman kuukauden näennäinen etumatka opintojen aloittamisessa ei nopeuta opintoja vaan voi tehdä niiden aloittamisesta jopa tavallista vaikeampaa.

Kesäopintoja puolestaan voi suorittaa jo nykyäänkin, ainakin useimmissa korkeakouluissa.

Haastetta kesäopetuksen monipuolistamiseen tuo se, mistä siihen löydetään resurssit. Kesällä järjestetyt kurssit ja opetus ovat usein pois syys- ja kevätlukukausien resursseista, sillä käytettävissä olevat määrärahat eivät riitä kaikkeen. Opetuksen käytännön järjestelyistä eivät vastaa oppilaitokset vaan niiden palkkalistoilla oleva, jo nykyisellään ylityöllistetty henkilökunta.

Ympärivuotisen opiskelun mahdollistaminen ilman kesällä opiskelun pakkoa olisi varmasti hyvä uudistus. Monipuolisen kurssitarjonnan järjestäminen kolmelle kesäkuukaudelle ei kuitenkaan ole aivan ilmaista, etenkin jos opiskelijoille haluttaisiin tarjota sellaisia kursseja, joita he voivat tutkintoonsa sisällyttää.

On aivan turhaa pakottaa opiskelijat suorittamaan kesällä sellaisia kursseja, jotka eivät suoritettavana olevaan tutkintoon kelpaa tai joiden anti opiskelijan osaamiselle on lähellä nollaa.

Jokainen järjestettävä kurssi ja tenttimismahdollisuus maksaa, ja ainakin nykyisellään erityisesti korkeakoulujen rahoituksen tilanne vaikuttaa epävarmalle.

Pitkäjänteiselle, useamman vuoden kattavalle opetuksen suunnittelulle ei korkeakouluissa liene sijaa, sillä nykyisellään opetuksen suunnittelua ei välttämättä kyetä tekemään edes kuluvalle lukukaudelle. Opiskelijan odotetaan suorittavan tutkintonsa nopeasti mahdollistamatta kuitenkaan edes niiden suunnittelua opintojen koko ajalle.

Vastuu tutkinnon kasaan saamisesta on opiskelijalla, eikä oppilaitosten vastuuta kurssitarjonnan kattavuudesta juurikaan kyseenalaisteta. Tämä ongelma vaivaa etenkin korkeakouluja.

Sinnemäen esittämissä ajatuksissa työurien pidentämisessä on paljon hyvää; työhyvinvointiin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ja opintoja pitäisi voida suorittaa entistä joustavammin.

Toivottavasti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarjotaan meheviä porkkanoita. Keppiä on kokeiltu jo muutaman kerran, ei auttanut.

Kirjoittaja on kuopiolainen opiskelija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.