Puun hinta ratkaisee biotalouden tulevaisuuden

Sahayhtiöiden omistajat ja johtajat ovat jälleen viime aikoina joutuneet kateellisina seuraamaan, miten suuret metsäteollisuusyhtiöt pullistelevat hurjilla tuloksillaan. Metsä Groupin liiketulos tammi-kesäkuussa nousi 14,4 prosenttiin liikevaihdosta. UPM ja Stora Enso kirjasivat puolestaan reilusti yli 13 prosentin liiketulokset. Samaan aikaan sahoilla kärvistellään, kun perinteisestikin hyvän suhdanteen hintalisää on valunut kuitupuiden hinnoista tukkien hintoihin. Viime vuoden tilinpäätösten mukaan sahojen liiketulokset kituvat keskimäärin kolmen prosentin tietämillä (Kauppalehti 10.8.).

Sahojen murheita ei voi kuitata sanomalla, että markkinatalous nyt on semmoista ja että kysyntä ja tarjontahan ne määrittävät hinnat puumarkkinoilla. Periaatteessa niin tietysti on, mutta käytännössä on jo nähty hintakeinottelua: isot sellun, paperin ja kartongin valmistajat siirtävät raaka-ainekulujaan sahojen maksettavaksi maksamalla puukaupoissa esimerkiksi muka kaupantekijäisinä lisähintaa tukeille.

Tukin ostaja tietää päätehakkuuleimikkoa arvioidessaan, että mukana tulee aina kuitupuuta. Vastaavasti kuitupuun ostaja saa kaupoissa tukkipuuta, jota se joko ei tarvitse lainkaan tai joka on sille vähämerkityksistä. Niinpä yhtiöt vaihtavat tuotteita keskenään. Hintasuhteet määrittyvät tietysti metsänomistajien saamien kantohintojen perusteella.

On väistämätöntä, että nykyisenkaltaisessa puumarkkinatilanteessa suurille kuitupuuta käyttäville yhtiöille on hyödyllistä siirtää osa kuitupuun hinnasta tukin hintaan. Metsäjättien liikevaihdosta vain noin kymmenesosa tulee sahausliiketoiminnasta. Sahaus on niille lähinnä aputoimiala.

Pyörein luvuin arvioituna esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas kuittaa meneillään olevassa korkeasuhdanteessa 300 miljoonan euron liikevoiton miljardin euron liikevaihdosta, jonka tekemiseen tehdas tarvitsee seitsemän miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Esimerkiksi viiden euron korotus kuutiohintaan merkitsisi siten vain 35 miljoonan euron lisäkulua. Jos vastaava hinnanalennus siirtyisi tukkien hintoihin, sahat voisivat vastata haasteisiin, joita esimerkiksi nyt tuo Ruotsin halventunut kruunu ja epävarmuus Kiinan sahatavarakysynnästä.

Hetkellistä markkinatilannetta merkityksellisempää on huolehtia siitä, että puutavaralajien hintasuhteet ovat terveet ajatellen koko biotaloutta kannolta kuluttajalle asti. Jos metsätalouden kannattavuutta ei saada parannettua, sen merkitys etenkin pienten metsälöiden omistajille kutistuu, mikä pitkällä aikavälillä väistämättä huonontaa puun saantia markkinoille.

Myös metsien hoidon ja hiilensidontakyvyn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada edes pieni muutos puutavaralajien hintasuhteisiin. Se voi ratkaista koko biotalouden tulevaisuuden. Muutama euro lisää kuitupuun kantohintoihin ehkä innostaisi metsänomistajia purkamaan harvennusrästejä, jotka aiheuttavat koko ajan kasvutappioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Velvoite käyttää omaa harkintaa

Opiskelijavalinnoissa vakavia ongelmia

Ovatko kaikki lajit urheilua?

Toinen aalto ei enää yllättäisi suomalaisia

Pohjois-Savo on vahva urheilumaakunta

Junttia vituttaa väärässä paikassa, nössöä ei ollenkaan

Eläinten hyväksikäyttö johtaa kulkutauteihin

Juntti käyttää väärässä paikassa

Monipaikkamaalainen kaupungissa

Korona muuttaa työelämän käytäntöjä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.