Puupula ei ole oikea syy

Kemijärven sellutehtaan lopettaminen voi tulla vielä uudelleen mietittäväksi. Tai ainakin pitäisi tulla sen perusteella, mitä Joensuun yliopiston puutalouden professori Matti Kärkkäinen sanoi tiistaiaamuna Radiouutisten Ykkösaamussa ja jo aikaisemmin Savon Sanomissa (SS 30.10.2007).

Sellunkeitto olisi turvattavissa valtion talousmetsien hakkuita lisäämällä, hän totesi.

Professorin väite on kova, sillä Stora Enso on perustellut Kemijärven ratkaisuaan nimenomaan puupulalla. Kärkkäisen mielestä puupula on vanhentunutta tietoa. Suomen talousmetsistä voitaisiin hakata 16 miljoonaa kuutiota enemmän joka vuosi kuin nyt hakataan. Professorin tieto perustuu viimeisimpään metsien inventointitietoon, joka osoittaa nimenomaan sellupuuta olevan enemmän kuin aikaisemmin on laskettu.

Kaiken kukkuraksi hakkuita olisi mahdollista lisätä eniten juuri Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla eli Kemijärven sellutehtaan puunhankintareviirillä.

Valtio on suurin metsien omistaja Kemijärven sellutehtaan lähialueilla, missä on erittäin runsaasti mäntymetsiä, jotka alkavat olla ensiharvennusiässä. Metsähallitus voisi hakata Kemijärven lähistön talousmetsistään puolitoista miljoonaa kuutiota enemmän kuin tähän saakka "kestävyyttä vaarantamatta".

Professori niittasi Ruukki Groupin esitykset Kemijärven tehtaan jatkosta haihatteluksi. Ruukki Groupilla ei ole valmista myyntiorganisaatiota, eikä omia paperikoneita, mikä tarkoittaisi Kemijärven sellutehtaan muuttumista markkinasellun valmistajaksi.

- Aivan kuolleena syntynyt ajatus, hän sanoi.

Professorin kommenttiin on helppo yhtyä, sillä markkinasellun tekijöitä maailmalla piisaa. Sellunkeitto on erittäin suhdanneherkkää touhua, olkoonkin, että Ruukki Group laskee sen varaan, että paperinvalmistus tarvitsee lähivuosina yhä enemmän sellua ja että tullitta Venäjältä voisi tuoda haketta.

Jos ostaja olisi joku Smurfit, siis Savon Sellun nykyinen omistaja, Kemijärven sellutehtaan myymisessä sille olisi kenties järkeä hieman enemmän. Smurfitilla on ainakin myyntikanavia.

Pahat kielet kertovat, että Kemijärvellä laitetaan ovet säppiin Stora Enson sisäisten syiden takia. Kun suomalaisruotsalainen metsäjätti sulkee Ruotsin itärannikolla Gävlessä Norrsundetin sellutehtaan, jotakin on pantava kiinni myös Suomessa.

Kuolonkelloja soitettiin Kemijärven tehtaalle, koska se on helpoin perustella. Samalla Stora Enso voi lipaista luonnonsuojelujärjestöjä: kun valtion talousmetsien puille ei löydy ostajaa, suojelua voidaan lisätä. Valtion intoa lisäsuojeluun todisti tiistaina julkistettu Metso-ohjelmakin. Kirveeltä varjeltavia metsiä etsitään etenkin Lapista ja Kainuusta.

Norrsundetin tehtaan lopettamiselle on oikea syy. Se on käyttänyt raaka-aineenaan Baltian puuta, jonka hinta on pompannut kannattamattomiin korkeuksiin. Kemijärveen ei sama syy sovi.

On surkuhupaisaa, että puupula ylipäätään on nostettu perusteluksi ilman ennakoivaa keskustelua valtio-omistajan kanssa. Sellaista keskustelua ei liene käyty, eihän? Valtioneuvostosta riittäisi yksi puhelinsoitto Metsähallituksen konttoriin ja puuta alkaisi tulla Kemijärvelle ja muuallekin.

Kemijärven tapauksessa on aineksia pieneen poliittiseen kriisiin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) torjuvat moitteet hallituksen toimettomuudesta. Paljon on tehty ja toiveita on, herrat sanovat, mutta eivät kerro, mihin toiveikkuus perustuu.

Uusyritystoiminta ei ole todellinen vaihtoehto Kemijärvellä, sen näkee sokea Reettakin. Mitähän uudenlaista puunjalostustoimintaa kuitupuuvaltaiset mäntymetsät tarjoaisivat? Paras eli varmin ja pitkäaikaisin osoite kuitupuille on sellutehdas. Liimapuu ja biopolttoaine ovat keinotekoisia vaihtoehtoja.

Kirjoittaja on yhteiskuntatoimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.