Puusta iso kädenvääntö

Kesäviikkoina monella on mahdollisuus nauttia kesäteattereiden tarjonnasta Suomen Suvessa.

Jo 50 vuoden ikään ehtinyt Juankosken näytelmäkerho esitti juhlavuotensa kunniaksi Juankosken PataRuukilla vahvalla otteella ja osaavasti paikallisesta historiasta kertovan näytelmän "Patruuna".

Näytelmän tarina - toki fiktiivinen ja henkilöitäkin oli muuteltu - nosti kuitenkin koskettavalla tavalla esille koillissavolaisten talonpoikien maailmaa vuosilta 1808 - 1811.

Yhteyksiä oli nykypäiväänkin, sillä puusta raaka- aineena väännettiin kättä tuolloinkin.

Noina vuosinahan Juantehtaan patruuna painosti voimakkaasti talonpoikia saadakseen puuhiiltä rautaruukin tarpeisiin. Tällöin viljan viljelyn ja leivän saannin kannalta tärkeä kaskeaminen kärsi. Tilanne ajoi erityisesti vuotjärveläiset, mutta myös viinijärveläiset talonpojat lopulta kapinaan.

Patruunan ja talonpoikien eturistiriita kärjistyi lopulta niin paljon, että Juantehtaan tuolloinen patruuna surmattiin hämärissä oloissa. Niin kuitenkin kävi, että vaikka lukuisia epäiltyjä kuulusteltiinkin, epäillyt jäivät tuomitsematta ja tutkintovankeudessakin olleet saivat lopulta armahduksen.

Tapahtuma herätti aikanaan runsaasti huomiota ja sitä seurattiin maassamme laajalti.

Puusta kädenvääntöä nytkin

Näytelmä on ajankohtainen, sillä puuraaka- aineen riittävyys on tänäänkin metsäteollisuutemme suuri uhkatekijä. Venäjältä tuotavan puun korvaaminen muista lähteistä on ratkaistava tavalla tai toisella.

Kävihän ulkomaankauppaministerimme vastikään laihoin tuloksin Venäjällä ratkomassa Suomea vuoden vaihteessa uhkaavaa Venäjän puutullien nousua, joka käytännössä ajaa alas ja tyrehdyttää kokonaan nykymuotoisen puutuonnin venäjältä. Venäjän puutuonti loppuu ja uutta tarvitaan tilalle.

Suomi on tähän mennessä pyrkinyt kaiken keinoin vaikuttamaan suoraan Venäjään.

Tuloksia ei ole kuitenkaan saatu ja kun tämä tie on kuljettu loppuun, pitää etsiä uusia.

Asia on nyt lapioitu EU pöytiin, vaikka Suomen asema Euroopan unionissa näyttää tässä asiassa heikolta. Tarvittaisiin näytelmän tapaa pieni ihme, jotta juuri Suomea erityisesti koskettavasta puutulliongelmasta nousisi koko EU:ta liikuttava kysymys. Siihen en enää usko.

Kysymys on käytännössä Suomen metsäteollisuuden puuhuollon järjestämisestä. Jos tässä ei onnistuta, seurauksena on Suomen metsäteollisuuden merkittävin rakennemuutos moniin vuosikymmeniin. Eikä tilanne tule yllätyksenä, sillä varoituksia sataa koko metsäsektorilta.

Aivan kuten EU:ssa yhtä kylmän kohtelun saivat Koillis-Savon talonpojat 200 vuotta sitten Ruotsin hovissa. Ruotsin kuninkaalta ei apua näihin paikallisin ongelmiin saatu.

Lopulta Juankoskellakin oli pakko mukautua rakennemuutokseen siten, että vanha rautaruukki sai väistyä paperitehtaan tieltä. Sitä kohti meilläkin on mentävä. Tehdään uutta entisestä.

Puuhuoltomme paljon vartijana

Aivan kuten Venäjälläkin on, Suomen metsäteollisuuden puuraaka-aineen saatavuus, laatu ja hinta ovat koko metsäteollisuuden keskeinen kilpailutekijä ja ydinkysymys.

Varsinkin Itäsuomalaisittain tilanne on huolestuttava.

Metsäteollisuuden rakennemuutos tulee kohtaamaan erityisesti Venäjän rajan läheisyydessä sijaitsevia lukuisia itäsuomalaisia paikkakuntia, jos kotimaiseen puuraaka-aineongelmaamme ei löydy ratkaisua.

Valitettavasti täytyy todeta, että tähän mennessä tiedossa olevat kansalliset toimenpiteet puuhuoltomme turvaamiseksi - Venäjän puutullien astuttua lähikuukausina voimaan - näyttävät täysin riittämättömiltä.

Jos tässä ei tapahdu muutosta, Suomea uhkaava laaja metsäsektorin rakennemuutos toteutuu.

Tarvitaan jämeriä toimia

Tarvittaisiin huomattavasti jämerämpiä kansallisia toimenpiteitä, joilla metsissämme tällä hetkellä hyvinkin Venäjän puutuonnin korvaava ja koko ajan uusiutuva puuraaka- aine saataisiin kokonaisuudessaan liikkeelle. Hallituksella on tässä avaimet käsissään, mutta riittääkö rohkeus?

Eikä ratkaisu ole enää EU:n tai Venäjän WTO-neuvotteluihin koplaaminen. On tunnustettava, että oman kansallisen puuhuollon järjestäminen on täysin Suomen oma asia. Tässä asiassa EU:n tai Venäjän syyttely on turhaa metsään huutelua.

Samalla tavalla erilaisten tukiaisten tai sanktioiden rakentelu ei poista teollisuuden raaka-aineongelman ydintä. Puuhuoltoon on pureuduttava suoraan.

Suomi tehtävä oma ratkaisu

Italian nk. Friulin alueella tuotetaan edelleenkin merkittävä osa maailman tuolituotannosta. Vahva elinkeinosaaminen ja markkinointi on mahdollistanut sen, että Friulun alue voi nojata kokonaan tuotuun puuraaka- aineeseen. Mekaaninen puutuoteteollisuus voisi menestyä suomenkin oloissa.

Tosiasiassa valtaosasta Suomen metsäteollisuuden raaka-ainekäytöstä vastaa kemiallinen metsäteollisuus. Metsäteollisuutemme riskienhallinnan kannalta tulisi pyrkiä mahdollisimman monipuolisiin tuotantosuuntiin, jolloin emme olisi niin riippuvaisia kapean toimialan suhdanteista.

Hyvää elinkeinopolitiikkaa on myös, ettemme laske kaikkea yhden kortin varaan. Puusta voisi tehdä meillä toki paljon muutakin kuin vain paperia tai paperin raaka- ainetta sellua.

Puuhuollon tehostamista tarvitsemme siis joka tapauksessa. Ja kaikissa näissä asioissa ratkaisut ovat vahvasti omissa kotimaisissa käsissämme. Nyt tuntuu, että ratkaisuja sysitään turhaan muiden harteille.

Anna arvo toisillekin ja arvaa oma tilasi.

Kirjoittaja on kuopiolainen liikkeenjohdon konsultti ja hallitusammattilainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki lääkitykselle

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.