Rahanpesua valvomaan tarvitaan ylikansallinen elin

Danske Bankin teettämä 87-sivuinen raportti pankin Viron yksikön toiminnasta paljasti, että epäilyttävää rahaliikennettä on ollut moninkertaisesti luultua enemmän. Vuodesta 2007 lähtien epäilyttävien toimeksiantojen arvoksi lasketaan 200 miljardia euroa.

Pankin Viron yksikköä kohtaan on esitetty yli kymmenen vuoden aikana monenlaisia epäilyjä. Jo vuonna 2007 Viron finanssivalvoja julkaisi kriittisen tarkastusraportin. Sittemmin myös Venäjän keskuspankki, muut pankit ja Danske Bankin omat työntekijät ovat ilmaisseet, että kaikki ei välttämättä ole kohdallaan.

Kukaan pankissa ei kuitenkaan kyseenalaistanut itsenäisen yksikön toimintaa. Se saattoi toimia rauhassa, kun yksikölle oli rakennettu oma it-järjestelmä, jolla ei ollut yhteyttä esimerkiksi Danske Bankin muihin järjestelmiin kuten riskienhallintajärjestelmään. Monet raportit oli kirjoitettu venäjäksi tai viroksi. Tanskalaispankin pääkonttorissa olikin vaivatonta sulkea silmät ja korvat ja kenties hiljentää kolkuttava omatuntokin. Iso osa Viron yksikön tuloksesta syntyi juuri epäilyttävistä toimeksiannoista, joissa rahaa tuli ulkomailta ja lähti ulkomaille.

Miljardien vilahdellessa silmien editse pankkiirien olisi pitänyt kysyä, kenen raha liikkuu, mihin liiketoimintaan se on menossa ja mistä raha on peräisin. Ahneus helppoja voittoja kohtaan sivuutti pelon mainehaitasta, joka oletettavasti oli jossakin tiedostettu. Vaikka Viron rahoitusvalvonta ja sittemmin myös Tanskan rahoitusvalvonta määräsivät Danske Bankille rangaistuksiakin, vaikuttaa, että pankki on reagoinut vasta sitten, kun on jäänyt kiinni ja vain siihen, mistä on jäänyt kiinni. Laajaan selvitystyöhön Danske Bank heräsi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun asiakirjavuodot medialle viime vuonna tekivät laittoman rahanpesun julkiseksi.

EU:n rahamarkkinoilla on tehty paljon suuria muutoksia finanssikriisin jälkeen. On kiristetty pankkien valvontaa ja on rakennettu kriisinratkaisujärjestelmä. Rahanpesu sen sijaan on yhä kansallisten finanssivalvojien huolena. Danske Bankin tapaus johdattaa johtopäätökseen, että kansallisilla toimijoilla on yleisesti liian korkea kynnys puuttua oman maan mahtipankin toimintaan kovalla kädellä.

Korkeasta puuttumiskynnyksestä on ollut epäilyjä myös Suomessa. Esimerkiksi elokuussa Yle kertoi, miten Nordea tiesi pörssiyhtiö Afarakin omistusjärjestelyistä bulvaanien avulla ja Finanssivalvontakin (Fiva) oli perillä epäselvistä osakekaupoista, mutta Fivalta kesti viisi vuotta ennen kuin se aloitti omat tutkimuksensa.

Danske Bankin hallituksen puheenjohtaja antoi keskiviikkona ymmärtää, että Viron yksikön laiton rahanpesu olisi jo Sampo Pankin peruja. Oli tai ei, jo tähän mennessä saatujen tietojen valossa voidaan julistaa, että rahanpesua valvomaan tarvitaan siihen erikoistunut ylikansallisesti toimiva elin. Sillä olisi rajat ylittäviä valtuuksia ja se tukeutuisi luonnollisesti kansallisiin finanssivalvojiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.