Raiskauksen määritelmä saatettava ajan tasalle

Lakialoite suostumuksen puutteen lisäämiseksi rikoslaissa kuvattuun raiskauksen tunnusmerkistön tuli eduskunnan käsittelyyn torstaina, kansainvälisenä naistenpäivänä. Eduskunnan naisverkoston tekemän aloitteen takana on vuosien vaikutustyö sen eteen, että lainsäädäntö saataisiin vastaamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaati vastaavaa kirjausta rikoslakiin jo vuonna 2010. Asia on tullut kivuliaan ajankohtaiseksi sosiaalisen median MeToo-kampanjan myötä, kun seksuaalisen ahdistelun, hyväksikäytön ja väkivallan yleisyyteen on havahduttu ympäri maailmaa.

Naisverkoston puheenjohtajan Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan rikoslain raiskauksen määritelmä edellyttää nykyisellään ensisijaisesti, että teossa on käytetty väkivaltaa tai uhattu sillä. Oletuksena on tällöin, että toisen ihmisen ruumis olisi käytettävissä seksiin, ellei hän nimenomaisesti vastustele riittävästi. Nykyaikainen käsitys yksilön itsemääräämisoikeudesta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä lähtee kuitenkin molempien osapuolten halusta ja yhteisymmärryksestä. Tästä syystä määritelmä on sidottava ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen.

Ruotsissa ollaan niin ikään saattamassa voimaan rikoslain muutosta, jossa suostumuksen puute lisätään raiskauksen tunnusmerkistöön. Länsinaapurissakin muutosta jarrutettiin pitkään ja samoilla perusteilla, joita Suomessakin on esitetty.

Käytännön ongelmaksi tulee suostumuksen olemassaolon tai puutteen näyttäminen toteen. Ruotsin asianajajaliitto on aiemmin vastustanut lakimuutosta siksi, että se lisäisi rikosilmoituksia mutta ei tuomioita, kun riittävä näyttö useimmiten puuttuisi. Lopputuloksena olisi yhä pienempi osuus tuomioita, mikä horjuttaisi uskoa oikeusjärjestelmään (Yle 4.3.).

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) herätti pahennusta lausumalla helmikuussa Suomen Kuvalehden haastattelussa, että suostumusperustainen malli on ”elämälle vieras”. Häkkänen viittasi oikeusministeriön aiempaan muistioon, jossa todetaan, että seksuaaliseen kanssakäymiseen johtavissa tilanteissa ei aina nimenomaisesti selvitetä kumppanin suostumusta.

Kansanedustaja Tom Packalén (ps.) kärjisti samaa argumenttia Ylen A-studiossa toteamalla, että uusi malli vaatisi yksityisoikeudellista, mahdollisesti kirjallista sopimusta seksiä harrastavien ihmisten välille.

Mitään tällaista eivät lakimuutoksen ajajat tietenkään tarkoita. Näyttöongelma on jo nykyisin useissa tapauksissa, mutta se ei ole uuden määritelmän ydin. Rikoslailla on nähtävä myös hillitsevä ja ennaltaehkäisevä merkitys. Lakimuutos lähettäisi viestin, ettei esimerkiksi uhrin passiivisuus lievennä seksuaalirikoksen moitittavuutta. Lisäksi erityisesti Suomessa seksuaalirikoksista annetut hyvin lievät tuomiot ovat erkaantuneet kauas yleisestä oikeustajusta. Raiskauksen määritelmän laajentaminen ehdotetulla tavalla on yksi keino vaikuttaa oikeuden toteutumiseen käytännössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Totuudessa pysyminen ei aina ole ihan yksinkertainen juttu

Viranomaisia on varjeltava maalittamiselta

Kirkon rahat eivättahdo riittää seiniin

Ensi joulu sai muuttaa historian!

Postista al-Holiin

Britit halusivat päättää jahkailun brexitistä

Kinkku kuuluu yhä suomalaiseen joulupöytään

Tähtipölyä joulukuusen ympärillä

Valistunutta uskoa

Pohjois-Savon lasten huono kunto vaatii selvityksiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.