Raja säilyy pitkään ihmisten mielissä

Kun Berliinin muuri murtui marraskuun yhdeksäntenä päivänä 1989, oli odotettavissa, että Saksan historian suuri draama ei päättyisi vielä siihen. Ei kulunut vuottakaan, kun yli puoli vuosisataa toisistaan erossa eläneet läntinen ja itäinen Saksa olivat taas yhtä suurta isänmaata, Vaterlandia. Tänä sunnuntaina, lokakuun kolmantena päivänä 2010, tuosta Saksojen jälleenyhdistymisestä on kulunut tasan kaksikymmentä vuotta.

Vapaassa markkinataloudessa eläneen Länsi-Saksan ja sosialistisen Saksan demokraattisen tasavallan DDR:n välinen raja oli maailman tiukimpia. 1960-luvun alussa rakennettu betoninen muuri oli este, jota idästä länteen haluavien oli liki mahdotonta ylittää. Moni yritti ja menetti henkensä itäsaksalaisten rajavalvojien luodeista.

Raja ei erottanut vain perheitä ja sukuja vaan jakoi myös Saksan aineellisesti kahtia. Vaikka Neuvostoliiton talutusnuorassa kulkenut DDR oli vauraimpia valtioita sosialististen maiden itäblokin sisällä, ero länsisaksalaisten elintasoon kasvoi vuosi vuodelta. Kun kuilu oli kasvanut riittävän syväksi, Itä-Saksan kansa menetti uskonsa kommunististen johtajiensa kykyyn ja nousi kapinaan.

Ilman tätä tavallisten itäsaksalaisten kansannousua Saksojen yhdistyminen ei olisi ollut mahdollista. Nyt idästä tuleva paine pakotti Länsi-Saksan silloisen poliittisen johdon ottamaan oman vastuunsa historian kulusta. Kristillisdemokraattisella liittokanslerilla Helmut Kohlilla oli rohkeutta ottaa hetkestä kiinni ja kääntää näin paitsi oman kansakuntansa myös koko Euroopan ja maailman tulevaisuus uuteen suuntaan.

Kohlin ratkaisulla oli Länsi-Saksassa myös arvostelijansa, mutta kuluneet kaksi vuosikymmentä ovat osoittaneet hänen olleen oikeassa. Vaikka itäisten osien talouselämän jälleenrakennus on vaatinut valtiolta miljardeja ja taas miljardeja, läntiset osat eivät ole joutuneet tinkimään nimeksikään vauraudestaan. Saksa oli jo ennen vuoden 1990 yhdistymistä Euroopan talouden veturi, ja on sitä myös tänään - ja entistä vahvemmin.

Heti yhdistymisen jälkeen tunsivat monet itäsaksalaiset pettymystä, ettei heidän elintasonsa noussut heti läntisen Saksan tasolle. Jotkut DDR:n kansalaiset tunsivat jääneensä myös henkisesti toisen luokan kansalaisiksi uudessa uljaassa Saksassa.

Elintasokuilu on erotettavissa vielä tänäänkin, eikä raja ole poistunut vielä mielistä. Itäisissä maakunnissa tehdyt tuoreet mielipidetiedustelut kertovat kuitenkin, että hyvin harvat haikailevat enää takaisin menneeseen kahtiajakautuneisuuden aikaan.

Saksan kahtiajako oli vaikea suomalaisille kuten monille muillekin eurooppalaisille kansakunnille. Suomen valtiojohto joutui taiteilemaan päivästä toiseen idän ja lännen järjestelmien välillä, ja DDR:n kommunistijohto lisäsi vielä tuskaa vaatimalla pontevasti oman valtionsa tunnustamista. Berliinin muurin murtumisen ja Saksojen yhdistymisen jälkeen on myös suomalaisten ollut helpompaa hengittää vapaata keskieurooppalaista ilmaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.