Rakennetaan uusi Suomi

Suomi kohtaa tulevina vuosina kaksi suurta rakennemuutosta. Julkista sektoria koettelee väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä johtuva muutos. Huoltosuhteemme heikkenee jopa tulevat 20 vuotta putkeen: lapsia ja ikäihmisiä on yhä enemmän suhteessa työikäisiin. Samaan aikaan yksityisellä sektorilla paperiteollisuudesta alkanut ja ICT-sektorille edennyt raju rakennemuutos haastaa meitä työpaikkojen ja verotulojen menetysten muodossa.

Näiden muutosten edessä meidän on uudistettava Suomea. Uudistuksia on tehtävä, jotta voimme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Kyse on viime kädessä meille kaikille tärkeiden palveluiden ja tulonsiirtojen turvaamisesta. Kyse on esimerkiksi päiväkotien, terveyskeskusten, peruskoulujen, lukioiden, neuvoloiden ja hoitokotien pelastamisesta.

Yhtä lailla kyse on hyvän perusturvan takaamisesta. Keskellä rakennemuutoksia meidän on tehtävä uudistuksia, joilla nämä hyvinvointiyhteiskunnan perusasiat turvataan. Olemme tilanteessa, jossa vastuullamme on rakentaa uusi Suomi.

Aivan ensimmäinen tehtävä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamistalkoissa on valtion ja kuntien velkaantumiskierteen katkaiseminen. Nyt tilanne on se, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan menoja, vaan joudumme ottamaan joka vuosi rajusti lisää velkaa.

Kaikille on varmasti selvää, että jos Suomi ylivelkaantuu, ei lopulta ole varaa sen paremmin palveluiden kuin tulonsiirtojenkaan rahoittamiseen.

Velkaantumiskierteeseen voimme vastata laittamalla tulot ja menot paremmin tasapainoon. Suomeksi se tarkoittaa verojen korottamista ja menoista säästämistä. On siis valittava linja: katkaisemmeko velkaantumisen, vaikka se tarkoittaakin menojen karsintaa ja verojen korotuksia vai jätämmekö Suomen tuuliajolle.

Valinta on selvä. Suomessa on aina hoidettu omat asiat kuntoon, vaikka se ei aina ole ollut helppoa meillekään. Ihmisiltä saamani suoran palautteen perusteella me olemme kuitenkin yhä se sama kansa, joka arvostaa vastuullisuutta. Tehdään se, mitä pitää.

Sellaisia menosäästöjä tai veronkorotuksia ei valitettavasti ole olemassakaan, etteivätkö ne joitakin koskettaisi. Ensi viikolla hallitus tekee kehysriihessä kipeiltäkin tuntuvia päätöksiä, jotta velkaantumiskierre saadaan poikki. Näitä päätöksiä tehdään vain yksi tavoite mielessä: hyvinvoinnin turvaaminen.

Ikävät sopeutuspäätökset ovat lopulta pieni hinta maksaa siitä, että säilytämme vahvan luottamuksen Suomen talouteen. Luottamus tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi alhaista korkotasoa niin valtion velalle kuin kotitalouksille ja yrityksillekin. Kun nyt laitamme talouden pohjan kuntoon, voimme tulevaisuudessa käyttää uuden kasvun hedelmiä aivan uusilla, enemmän hyvinvointia tuottavilla tavoilla.

Väestön ikääntyminen asettaa suuren haasteen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Kun työikäisten osuus väestöstä tulevien 20 vuoden aikana supistuu voimakkaasti, verotulot supistuvat samalla kun hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa. Tästä julkisen talouden kestävyysvajeessa on kyse: nykymenolla tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Hyvinvointi syntyy työstä. Palveluiden turvaamiseksi on siis tehtävä rakenteellisten uudistusten lisäksi nykyistä enemmän työtä. Tehdyn työn määrän kasvattamiseksi on esimerkiksi torjuttava työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä, parannettava työssä jaksamista ja nopeutettava siirtymistä opinnoista työelämään.

Kun suomalaiset elävät terveenä yhä pidempään, myös työelämässä olisi jaksettava nykyistä pidempään. Pidempi työura tarkoittaa työntekijälle suurempaa eläkettä sekä pienempiä eläkemaksuja ja toisaalta yhteiskunnalle suurempia verotuloja. Pidempi työura tarkoittaa siis suomalaisille parempaa ostovoimaa ja parempia palveluita.

Toinen väestön ikääntymisen vuoksi kiireellinen tehtävä on suomalaisten kuntien uudistaminen. Nykymenolla uhkaamme päätyä tilanteeseen, jossa kaikkialla Suomessa ei kyetä järjestämään laadukkaita peruspalveluita.

Monissa kunnissa muuttoliike, väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvaminen uhkaavat romahduttaa kuntatalouden. Veroäyri uhkaa lukuisissa kunnissa nousta sietämättömän korkeaksi samalla kun monet kunnat ovat vaarassa ylivelkaantua.

Monet, erityisesti pienemmät kunnat eivät pärjää omillaan. Jos haluamme turvata palvelut kaikkialla Suomessa, meidän täytyy kuntaliitoksin muodostaa elinvoimaisempia ja turvallisempia kuntia. Kuntauudistuksen tavoitteena on vain ja ainoastaan turvata meille kaikille tärkeät lähipalvelut.

On toki myös kuntia, joissa talous on vankemmalla pohjalla. Monet näistä kunnista ovat suuremmilla kaupunkiseuduilla olevia menestyviä kehyskuntia, jotka saattaisivat selvitä kohtalaisesti omillaankin.

Näiden kuntien kohdalla kyse on koko kaupunkiseudun kehityksestä. Jos keskuskaupunki, esimerkiksi Kuopio, alkaa taantua, myös kehyskunnissa kärsitään. Jos taas kaupunkiseutu voi hyvin ja alueella on varaa panostaa yrityselämän edellytysten parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen, kaikki alueella voivat paremmin.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää vain, jos Suomessa riittää työpaikkoja. Yksityisen sektorin rakennemuutos edellyttää, että Suomesta häviävien työpaikkojen – näistä paperiteollisuuden ja Nokian irtisanomiset ovat todella valitettavia esimerkkejä – tilalle syntyy uusia, yhä korkeamman tuottavuuden työpaikkoja.

Tekemällä Suomesta houkuttelevamman paikan investoida, luoda uutta yrittäjyyttä ja työllistää, voimme vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos kannustamme ihmisiä ja yrityksiä menestymään ja kasvamaan Suomessa, ei se ole keneltäkään pois - päinvastoin. Kannustavuus, kasvu ja onnistuminen eivät ole tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden vastakohtia, vaan niiden edellytys.

Kirjoittaja on pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.