Rakkaudesta ruutukaavaan

Taas Kuopiossa keskustellaan vilkkaasti ruutukaava-alueen ilmeestä.

Sama buumi on nyt monissa kaupungeissa, koska virkeä ja viihtyisä kaupunkikuva on tutkimustenkin mukaan kovassa kurssissa asuinpaikkaa valittaessa.

Olen asunut neljännesvuosisadan keskustassa, enkä halua pois. Elämäni kenties viimeinen muutto pitää minut yhä ruutukaava-alueella.

Tässä saumassa tulivat taas mieleen keskustan kävelykatuhankkeet.

Samassa törmäsinkin lehtemme graafikon Jouko Kääriäisen visioon vuodelta 1984. Lasin alle kehystetty "Illustraatio Tori 2000" oli tarjolla kahdella eurolla vanhan tavaran kaupassa.

Keskustan katuruudukkoon on vedetty vihreällä keskeisin osuus Haapaniemenkatua.

Savolainen projekti pysyy taas aloittamista vaille valmiina, tosin nyt puhutaan Kauppakadusta. Se olisi Jyväskylän malliin oiva kävelykatu kauppoineen ja kapakoineen.

Myös sataman tienoon täydennysrakentaminen puhuttaa.

Monien mielestä kulmakunta on jo paikoin ahdas, mutta hienojakin kohtia löytyy.

Varsinkin Maljalahdesta tulee upea, kunhan puistorakentaminen, vankilan laajennus ja loppu täydennysrakentaminen valmistuvat.

Väki seuraa haukansilmin, peittyykö Maljapuro liikaa. Tässä vaiheessa voi sanoa, että ainakin uudistettu Talstinrannan puistikko on viehättävä istutuksineen ja koristepuineen.

Eivät kaikki matkustajasataman asukkaatkaan valita metelistä. Monien ikkunat ovat panssarilasia, eikä viinijuhlia ole läpi vuoden.

Täydennysrakentaminen on ekologinen ja fiksu ratkaisu. Se istuu myös kävelykeskustaideologiaan rännikatuverkostoineen.

Nuo rännikaduthan ovat meidän kävelykatujamme - jo nyt.

On kuopiolaisten onni, että kaavoituspuolella on aina ymmärretty tämä vahvuus.

Olen kyllästymättä talsinut Puusepänkatua töihin kahdestakin osoitteesta. Myös Museokatu ja Ajurinkatu ovat tärkeitä. Ja vastaavia riittää.

Kiveyksissä on rytmikästä vaihtelua. Milloin on kivilaattaa, milloin luonnonkiveä. Käsityökadulla uhkeat kukkaistutukset virkistävät.

Rännikatujen vehreyttäminen on kuitenkin monissa kohteissa pahasti kesken. Etenkin Käsityökadulla se näkyy, kun turistit lähtevät Anttilan kulmalta kirjaston suuntaan.

Kuopion katuverkkoon kuuluvat, vain 7,2 metriä leveät rännikadut ovat harvinaisuus.

Rännikatu-nimityskin on puhtaasti kuopiolainen. Tausta on kiinnostava. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 asemakaavan, joka on nykyisen ruutukaavarakenteen perusta.

Korttelit halkovia katuja kutsuttiin pelkästään sanalla gränd eli kuja. Siinä "rännikatu"-sanan selitys.

Oikeasti rännikadut olivat aikoinaan puutalokaupungin palokujia, jotka estivät tulen leviämistä.

Julkiset rakennukset ja porvaristalot olivat pääkatujen laidoilla, kun taas rännikadut oli varattu käsityöläisille ja työmiehille. Tontin asuinrakennus pyrittiin sijoittamaan pääkadun varteen. Talousrakennukset olivat rännikadun puolella.

Nykymaailmassa tavoitellaan ihan muuta. Kerrostalo rauhaisan rännikadun kyljessä on haluttu. Myös pyöräilijöille väylät ovat luksusta.

Yleensä kävely- tai pyöräilyreitiksi löytyy mukava pätkä rännikatua. Myös muualla asuvat nauttivat niistä asiointireissuillaan.

Juuri lomalle lähtiessä vielä vinkki. Menkää rännikatuja satamaan ja nouskaa laivaan. Retkivaihtoehtoja riittää.

Yksi must on Koski-laivan uusi Saaristokaupunki-risteily.

Se näyttää olevan mieluinen ohjelmanumero myös kesävieraille.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.