Rakkautta, toivoa, uskoa on

Maailma odottaa. Lehti on kääntymässä. Milloin maailmassa on enemmän toivoa ja rakkautta, vähemmän vihaa ja sotia?

Sunnuntaina juhlittiin Suomen luterilaisen kirkon 150 vuotta sitten alkanutta lähetystyötä Helsingin tuomiokirkosta televisioidussa juhlamessussa. Samassa paikassa, silloisessa Nikolainkirkossa, pidettiin Suomen Lähetysseuran perustamiskokous Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta 1859.

Juhlamessuun toivat väriä lukuisat ulkomaiset vieraat sanoin, sävelin ja tanssiesityksin. Lähetystyö aloitettiin ensimmäiseksi Ambomaalla, nykyisessä Pohjois-Namibiassa, suomalaisille myös Martti Ahtisaaren työn kautta niin tutuksi tulleessa afrikkalaisessa valtiossa.

Ihmisten ja kansojen välisiä raja-aitoja madalletaan monin tavoin.

Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlajuliste Suomen Kuvalehden (16.1.) takakannessa on puhutteleva. Afrikkalainen nainen istuu aaltopelleistä kyhätyssä asumuksessaan odottamassa aterian valmistumista. Hänen edessään on kivien päällä savipata, vieressä maalattialla puita tulta varten ja peltikuppi.

Takana olevan ikkunaluukun rakosista tulvii valoa, joka valaisee myös naisen hymyilevät kasvot.

Kuvan sanoma ei tarvitse paljon tekstiä, vain muutaman sanan: Rakkaus, usko, toivo - ihmiseltä ihmiselle. Vain ihminen voi välittää toiselle ihmiselle rakkautta, uskoa ja toivoa. Niistä ei milloinkaan voi tulla noteerattavaa maailman pörsseihin, mutta jokainen tarvitsee niitä kaikkia edes hitusen jaksaakseen elää.

Joka vuosi, aina tammikuun 18. päivänä, alkaa kahdeksan päivää kestävä ekumeeninen rukousviikko, jota vietetään 75 maassa. Kymmenet miljoonat ihmiset rukoilevat yhtäaikaisesti.

Rukousviikolla on pitkä perinne. Maailmanlaajuisesti kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietettiin ensimmäisen kerran jo yli sata vuotta sitten vuonna 1908. Suomessa rukousviikkoa on alettu viettää 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa, pitkät perinteet meilläkin.

Rukousviikon avajaisjumalanpalvelus radioitiin Kuopion Tuomiokirkosta. Arkkipiispa Leo ortodoksisesta kirkosta, tuomiorovasti Ilpo Rannankari ja eri kirkkokuntien edustajat palvelivat alttarilla rinnatusten. Rukousviikon teemana on tänä vuonna 'Johdata meidät yhteen'. Kun ollaan yhdessä, lämpö siirtyy.

Rukouksella on aina ollut ja on keskeinen asema kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen elämässä. Se tähtää Jeesuksen rukouksen 'että he olisivat yhtä' toteutumiseen. Kirkoilla on opillisia ja katsomuksellisia eroja, mutta rukous voi yhdistää.

Pyhän Nikolaoksen katedraalikuoro, Tuomiokirkon kamarikuoro ja helluntaiseurakunnan nuorisokuoro, jokainen oman musiikkiperinteensä mukaisesti, toivat tilaisuuteen vaihtelevan musiikkiosuuden. Tuskin oli sattumaa, että kamarikuoro oli valinnut numerokseen aina yhtä koskettavan Jaakko Löytyn Kahden maan kansalaisen. Löytyn musiikilliset ja muutkin juuret ovat Namibiasta, jossa hänen vanhempansa olivat lähetystyössä 1950-60-luvuilla.

Edellämainitun Suomen Kuvalehden numeron etukansi on täysin musta. Mustan keskeltä nousevat tänään virkavalansa vannovan Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman totiset kasvot. Pikkukuvissa hänen vierellään yhtä vakavina katsoo 11 hänen lähimmistä työtovereistaan. Vastakohta lehden etu- ja takakannen välillä on silmiinpistävä.

Mistä löytyy valoa Obaman joukkueelle? Koko maailman katseet kohdistuvat häneen toivoen, että hänen päänsä ympärille ilmestyisi taivaallinen sädekehä.

Sunnuntai-iltana kautta maailman televisioitu megakonsertti aloitti virkaanastujaisjuhlallisuudet Washingtonissa. Tilaisuus oli äärimmäisen juhlava, merkillinen sekoitus historiaa, hartautta ja riehakkuutta vailla hollywoodkimallusta.

Toiveikkuuden aura levisi kotisohvallekin. Mietin jo, onko talouden ongelmista muistuttaminen lopetettu. Eihän toki, päätöspuheessaan Obama viittasi niihin, mutta valoi samalla toivoa ja uskoa kansalaisiinsa.

Viikonvaihdetta kirkasti myös se, että israelilaisten ja palestiinalaisten väliset taistelut ovat tauonneet. On löydettävä ulospääsy vihollisuuksista. Rajojen molemmin puolin ihmisten elämälle antavat arvon rakkaus, usko ja toivo.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.