Rasismi syntyy meissä

Noin joka viidennen suomalaisen mielenterveys on horjuvaa, luottamus kanssaihmiseen murtuvaa, yksinäisyys ja yhteyden kokemattomuus arkielämystä. Sosiaalipoliitikkona kannan huolta siitä, että ihmiset leimaavat toisiaan milloin ns. sossun asiakkaiksi, niuvaan kuuluviksi, liian värillisiksi tai värittömiksi tai jollain muulla halventavalla ilmauksella.

Leimaamisen, torjunnan ja selän kääntämisen seuraukset tiedetään: näin murretaan toisten itsetuntoa ja itseluottamusta.

Arkielämän rasismia on se, että luokitellaan tunnevaltaisesti ja perustelematta kanssaihmiset ryhmiin, joista on syytä olla erillään, joita voi arvostella ja joita ei oikeastaan tarvitsisi olla olemassakaan. Leimaaminen on nykyajan ristiinnaulitsemista, jolla halutaan osoittaa oma erinomaisuus ja muiden tehottomuus, saamattomuus tai muu epäkelpo piirre.

Paremmuuden tunne pönkittää omaa itsetuntoamme. Meidän ei tarvitse ottaa kantaa asioihin, sillä nämä tai nuo ryhmät eivät yksinkertaisesti kuulu meidän elämäämme. Jäljelle jää itsekkyys tai oman hyödyn ja edun tavoittelu.

Ehkä tätä ei huomaa itsessään. Arkielämän rasismi - itsensä tunteminen toista paremmaksi - yksinkertaisesti vain liukuu olemukseemme ja varsinkin silloin, jos koemme ongelmia, epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä tai uhatuksi joutumista. Kuka muuten ei tuntisi? Suomalainen yhteiskunta on julma ja raastava elää ja toimia useammalle kuin arvaammekaan.

Työilmapiiri on usein myrkyttynyt, luottamus toiseen rapistunut, oma ahdistus kasvanut. Mikä on ilmapiiri kouluissa, mikseivät oppilaat viihdy enää opinahjoissaan, mikä on vialla sairaaloissa ja sosiaalitoimistossa turvallisuusalan kukoistaessa ja kasvattaessaan sielläkin markkinaosuuttaan?

Mihin ovat menossa oppilaitokset, jotka leikkaavat jatkuvasti sivistystehtäväänsä? Mihin jää urheilun leikkimielisyys?

Mikä on vialla, kun turvallisuuden kokemus puuttuu niin monelta? Kuopiolaiset tutkijat ovat todenneet, miten suomalaiset pelkäävät työpaikan menettämisen jälkeen eniten välinpitämättömyyttä toisten taholta. Vasta pitkällä perässä tulevat tässä ahdistusta aiheuttavien tekijöiden listassa muut ahdistuksen ja pelon syyt.

Murtuva elämä Elämästään varma ja itsensä turvatuksi kokeva ei altistu provokaatioihin, ei hakeudu konflikteihin ja myöntää kanssaihmisilleen olemassaolon oikeutuksen. Sosiaalipolitiikkaa eri järjestelmineen tarvitaan torjumaan syrjäytymistä, estämään eriarvoisuuden lisääntymistä, poistamaan alueellisia eroja ja ylipäätään tasaamaan ja takaamaan yhteiskunnallista hyvinvointia.

Todellisuudessa näitä hyvinvointimme perusteita murretaan koko ajan hiipimällä. Tutkijat ovat huomanneet, että muutos näkyy vasta sitten, kun pysähdytään arvioimaan, miltä jokin tietty mielenkiinnon kohde näytti vaikkapa kymmenen vuotta sitten ja nyt.

Turvallisuusperustan murtuessa keskinäinen kilpailu kasvaa ja rasismin todelliset arkiset kasvot pääsevät valokeilaan. Sanonta "ihminen on ihmiselle susi" pitää paikkansa. Haetaan vain ryhmän, itsemme tai ystäväpiirin parasta, siinä kaikki. Ulkopuolella olevat ovat arvostelun ja jopa halveksunnan kohde - jotain, jonka ei tahdota olla olemassa ja jota ei haluta kohdata mistään hinnasta.

Mitä siis tehdä? Yhteiskunta on muuttumassa tyystin erilaiseksi kuin se vielä muutama vuosi sitten oli. Edessä oleva muutos tunnetaan työssä ja työpaikoilla. Koemme monet muutkin murrokset ja muutosvaateet ja tunnemme niiden edessä usein muutosvastarintaa. Tiedämme myös, miten muutos murtaa turvallisuuttamme ja lisää elämämme riskejä.

Olisiko nyt vihdoinkin syytä aloittaa keskustelu ja kartoittaa suomalaisten arvopohjaa, ihmiskuvaa ja odotuksia elämältään? Tutkimuskin tietää niistä vain jotain ja senkin vähän vain jonkin ryhmän näkökulmasta. Tiedämme vähemmän kuin luulemme tietävämme.

Puolueet ja muut vakiintuneet instituutiot ja järjestöt ovat menettäneet valtaansa ja otettaan. Olisiko nyt siis hetki lähteä kehittämään Suomea kansalaisyhteiskunnan keinoin, tutkimukseen tukeutuen? Muutos on mahdollinen ja jopa väistämätön, jos ei haluta alistua ja jäädä rakenteiden vangeiksi ja vanhan varaan.

Toinen tie on uudistaa paikalleen jämähtäneitä rakenteita ja hakea uutta, kuten esimerkiksi yliopistolaitos on ryhtynyt tekemään. Tavoista ja keinoista vain kiistellään, ei itse uudistuksen tarpeesta.

Tavoitteeksi ihmisyys Ihmisellä on oltava henkistä vapautta ja rohkeutta elää itselle tärkeiden arvojen ja tavoitteiden mukaisesti osana laajempaa kokonaisuutta, ilman tarvetta työntää ketään ulos, leimata tai sulkea yhteisöstä.

Nyt tuo raja on tietyllä tapaa ylitetty. Kilpailu, tehokkuus, kovat arvot ja tulos eivät voi olla todellisia tavoitteita ihmisyhteisössä. Lastentarhoista yliopistoihin ulottuva uusliberalistinen ajattelu ja rajoja tuntematon voitontavoittelu on muutettavissa myönteiseksi keskinäiseksi yrittämiseksi, välittämiseksi ja huolenpidoksi. Ei ole muuta mahdollisuutta.

Eri mittarein tarkastellen elämme ennennäkemättömässä hyvinvoinnissa, joka kuitenkin jakautuu epätasaisesti. Vaihtoehdoksi on kehitetty jo uusia, toimivia ratkaisuja, joissa ei ole unohdettu omaa aktiivisuus hyvinvointinsa luojana ja yhteisönsä vastuullisena jäsenenä, mutta joissa turvaavat nykyistä paremmin tasa-arvon ja ihmisten välisen solidaarisuuden.

Parempi huomen ei ole puhtaasti puoluepoliittinen kysymys, vaan kyse on ihmisarvosta ja sen huomioon ottamisesta yhteiskuntasuunnittelusta heti leikkikouluista lähtien.

Unohdamme helposti, että ratkaisematta jättäminenkin on ratkaisu. Rasismia ei olisi, jos kykenisimme näkemään ihmisen ihmisenä eikä vain uhkana ja omien ennakkoluulojemme ja pelkojemme summana.

Kirjoittaja Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Kuopiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Kauppahalliaarre

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.