Rasismin tiedostaminen ongelmaksi on hyvä alku

Ennakkoluuloiset asenteet ja käytännöt istuvat tiukassa, vaikka yhteiskunta on monin tavoin herkistynyt syrjinnälle. Uutissuomalaisen gallupissa noin puolet haastatelluista yhtyi väittämään, että rasismi on merkittävä ongelma Suomessa. Kyselyn päätulos ei jätä sijaa selittelyille. Jos puolet suomalaisista tunnistaa rasismin ongelmaksi, se todella on sitä.

Gallup täydentää kuvaa, joka on muodostunut aiemmista selvityksistä koskien ulkomaalaistaustaisten kokemuksia. Esimerkiksi vuonna 2018 tehdyssä 12 EU-maan vertailussa afrikkalaistaustaiset olivat kokeneet häirintää ja väkivaltaa eniten juuri Suomessa.

Se, että valtaväestö myöntää rasismin tosiasiaksi, on osittain hyväkin uutinen. Lienee kiistatonta, että kokonaisuutena suomalainen yhteiskunta on tänä päivänä vähemmän rasistinen kuin vielä joitakin vuosia sitten, vuosikymmenistä puhumattakaan. Asenteiden muutos ilmenee kaiken aikaa julkisessa keskustelussa.

Muun muassa tuotepakkausten viattoman oloiset, stereotyyppiset kuvat, joihin ei aiemmin kiinnitetty mitään huomiota, joudutaan vaihtamaan kuluttajaboikottien pelossa. Samoin entisaikojen televisioviihteen vähemmistöjen kustannuksella naurava huumori havaitaan epäkorrektiksi.

Amerikasta käynnistynyt Black Lives Matter -kampanja kiinnittää suomalaistenkin huomiota epäkohtaan. Uusi rasismin vastainen protestiaalto muistuttaa aiempaa MeToo-liikettä, joka teki seksuaalisen häirinnän näkyväksi.

Rasismin määritelmä on myös poliittisten kiistojen kohde. Tämä ilmenee selvästi Uutissuomalaisen gallupin puoluejakaumasta.

Perussuomalaisista vastaajista kolme neljästä oli eri mieltä väitteestä, että rasismi on Suomessa merkittävä ongelma. Puoluekentän toisella laidalla vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista noin neljä viidestä oli samaa mieltä väitteen kanssa.

Perussuomalaisia ei pidä ryhmänä leimata rasisteiksi, mutta kysely viittaa siihen, että heillä on taipumusta vähätellä ilmiötä verrattuna kansalaisten enemmistöön. Oikeistopopulismin ja äärioikeiston nousussa on mukana rasistisia aineksia. Vasemmalla laidalla havainnoidaan puolestaan keskimääräistä useammin syrjinnän monia ilmentymiä.

Arkipäiväinen rasismi ilmenee pienissä sanoissa, eleissä ja teoissa. Moni ulkomaalaistaustainen joutuu yhä elämään kantasuomalaisten nurjamielisyyden varjossa. Myös usein huomaamaton rakenteellinen rasismi on totisinta totta esimerkiksi työpaikkarekrytoinneissa.

Vaikka kansan enemmistö tiedostaa syrjinnän ongelmaksi selvemmin kuin koskaan, tehtävää on vielä paljon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vain hyvien ominaisuuksien haluaisi periytyvän, mutta se ei mene niin

Helppoja keinoja tulisi käyttää ennen vaikeita

Vakoojia ja populaarikulttuuria

Räjähdyksestä katastrofi kovaonniselle Libanonille

Uimareilla kelpo oltavat Kuopiossa

Päivän päähän näkee hämärästi

Koulujen määrä tuskin puolittuu loputtomiin

Rahalla saa ja hevosella pääsee

KPY:n uudet linjaukset ovat välttämättömiä

Valmistajatkin odottavat maskisuositusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.