Rikkakasvien torjunta kaipaa sääntelyä

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto pohtii parhaillaan, mitä se sanoisi glyfosaatista. Aineen käyttö on sallittu EU:ssa tämän vuoden loppuun saakka.

Glyfosaatti on tehoaine esimerkiksi Roundupissa, joka on yksi tunnetuimmista kasvinsuojeluaineista. Pieni sipaisu glyfosaattia lehden pintaan ja lehtivihreän tuotanto estyy, minkä seurauksena kasvi kuolee.

Aineen tehokkuus on saanut monet käyttäjät aprikoimaan, voiko aine kulkeutua ihmisten tai eläinten elimistöön ja jos voi, mitä se vaikuttaa.

Viime keväänä arvostettu tiedelehti The Lancet Oncology julkaisi artikkelin, jossa glyfosaatti arvioitiin todennäköisesti syöpävaaralliseksi. Arvio perustui useaan eri tutkimukseen, jotka oli tehnyt Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC. Aikaisemmin kansainvälinen tutkijaryhmä on kertonut aineen aiheuttaneen sikiövaurioita ja keskenmenoja koe-eläimille.

Vaikka glyfosaatin käyttö Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna rajoitetumpaa ja varsin vähäistä, kylmässä ilmastossa piilee erityisiä riskejä. Muutama vuosi sitten Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin ympäristötieteen väitöskirja, jonka mukaan aineen toistuva käyttö ilman, että maa kynnetään, voi johtaa glyfosaatin kertymiseen pellon pintaan. Syksyllä aineen hajoaminen on hidasta, minkä seurauksena torjunta-ainetta voi huuhtoutua vesistöihin.

Ammattiviljelijät ovat olleet glyfosaatin kieltämispyrkimyksistä huolissaan, koska kielto johtaisi sadon määrän ja laadun romahtamiseen. Pelko on aito ja aiheellinen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes totesi verkkotiedotteessaan toukokuun loppupuolella, että Saksan viranomaisten valmistelemassa laajassa arvioinnissa glyfosaatin turvallisuudesta ei tullut esiin vakavia huolia. Saksan arvioinnilla on merkitystä, sillä juuri Saksan tehtävä oli laatia arvio glyfosaatin hyväksyttävyydestä EU:n komissiolle, joka päättää aineen käytön kohtalosta vuoden loppuun mennessä.

Samaan tulokseen Saksan arvioinnin kanssa on päätynyt myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn asiantuntijakokous viime helmikuussa.

On tietysti selvää, että pelkät huolet, perustellutkaan, eivät riitä kasvinsuojeluaineiden käytön täyskieltoon, jos pitävä tieteellinen näyttö puuttuu.

Näyttää, että glyfosaatin käyttö tarkasti ohjeiden mukaan ei olisi vaarallista, mutta on toinen asia, noudattavatko kaikki käyttäjät ohjeita esimerkiksi aineen levitysaikojen ja -määrien suhteen. Etenkin kotitarveviljelijöitä epäillään holtittomiksi aineen käytössä.

Tutkimuksia on syytä jatkaa. Glyfosaattiruiskutusten vaikutukset esimerkiksi olisivat tarpeellisia. Vaikka aineen käyttöä ei vielä kiellettäisikään, lisäselvityksiä odotellessa glyfosaatin käyttöä on viisasta rajoittaa esimerkiksi kieltämällä sen käyttö harrasteviljelijöiltä kuten Hollannissa on tehty. Sääntelyä ei tässä kohdassa pidä kavahtaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.