Rikostorjunta ontuu Venäjän kanssa

Kahden terrorismista epäillyn iranilaismiehen kohtalo on ratkennee Suomessa alkavalla viikolla. Iranin valtio on pyytänyt miesten luovuttamista. Se syyttää heitä terrorismista. Suomen oikeusministeriö ei ole vakuuttunut miesten syyllisyydestä. Luovuttamisen suurin este lienee Iranin laki. Se sallii jopa kuolemanrangaistuksen. Suomi ei hyväksy sitä.

Poliisi otti miehet Iranin virnaomaisten pyynnöstä kiinni noin viikko sitten. Myöhemmin käräjäoikeus määräsi, että heidät lasketaan vapaiksi. Miehet ovat matkustuskiellossa, kunnes Suomi tekee lopullisen päätöksen. Iranin tapaus antaa aiheuttaa laajempaankin pohdiskeluun.

Henkilöiden luovutukseen liittyen Suomella on neljä erilaista käytäntöä. Euroopan unionin valtiot luovuttavat rikoksesta epäillyn henkilön sisäisesti maasta toiseen syyttäjän ja tuomioistuimen pyynnöstä. Epäilty voidaan tuomita toisessa EU-maassa, mutta hän voi kärsiä rangaistuksensa kotimaassaan. Suomen oikeusministeriö (OM) astuu kuvaan mukaan, kun epäilty on Euroopan neuvoston jäsenmaasta - poisluettuna 27 EU:n jäsenmaata. Euroopan neuvostossa on reilut 40 maata, joten OM:n rooteliin jää reilut kymmenen valtiota. Lisäksi Suomella ja muutamalla harvalla valtiolla on kahdenvälinen luovutussopimus. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Luovutuksia on puolin ja toisin tapahtunut erittäin vähän. Systeemi pelaa moitteetta.

Tilanne on ongelmallisin, kun Suomella ja vieraalla valtiolla ei ole rikoksesta epäillyn henkilön luovutussopimusta. Tällaisia maita on arviolta 140-150. Niistä yksi on Iran. Vaikka luovutussopimus puuttuu, Suomi luovuttaa pääsääntöisesti epäillyn vieraaseen valtioon. Luovutuksen edellytyksenä on, ettei luovuttaminen ole ristiriidassa Suomen lakien kanssa. Juuri tästä on kyse kahden iranilaismiehen kohdalla.

Suomen naapurivaltioista vaikein tapaus on Venäjä. Naapuruksilla ei ole keskinäistä luovutussopimusta. Kun Suomi lähettää oikeusapupyynnön Moskovaan, se tulee yleensä bumerangina takaisin. Venäjän viranomaiset eivät kuulustele Suomen pyynnöstä maansa kansalaista, jota epäillään Suomessa tehdystä rikoksesta. Venäjä ei luovuta kansalaisiaan Suomeen. Toisaalta Suomikaan ei luovuta kansalaisiaan Venäjälle.

Julkisuudessa on ollut useita tapauksia, kun Suomessa rikosepäilty venäläinen livahtaa kotimaahansa. Epäilty ei joudu teoistaan edesvastuuseen, kun Venäjän lait suojelevat häntä. Suomi ja Venäjä ovat neuvotelleet epäkohdasta tuloksetta. Miksi Suomen valtio ei ryhdy kovempiin toimiin Venäjää kohtaan? Esimerkiksi viisumikäytännön tiukentaminen olisi yksi ase.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.