Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Tuoreen tilaston mukaan ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista peräti joka kolmas kuuluu katumaastureihin. Niiden suosio on kasvanut jo pitkään, joskin kasvu näyttäisi tasaantuvan. Tosin Autotuojat ja -teollisuus -yhdistyksen ennusteen mukaan katumaastureiden osuus on vuoden 2025 jälkeen puolet kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä (Yle Uutiset 16.10.). Luultavasti katumaastureiden suosiota selittää parhaiten muoti. Takavuosina kaikilla piti olla jonkun sortin tila-auto. Enää ei tosin ole entistä tarvettakaan tila-autoille, jo syntyvyyden rankka lasku selittää muotivirtauksen suunnan vaihtumista. Lasten varttumisella voi puolestaan selittää suurten farmarimallisten autojen suosion laskua.

Hankalaksi katumaasturien suosion tekee se, etteivät isot autot sovi oikein mitenkään siihen ilmastonmuutoskeskusteluun, jossa muun muassa liikenteen päästöjä pyritään voimakkaasti vähentämään. Katumaasturit ovat perusmalleihin verrattuna painavampia, ilmanvastukseltaan suurempia ja usein vielä nelivetoja, mistä johtuen kulutus on jokseenkin aina selvästi suurempi. Toisaalta sähköautojen suosion kasvu voi osittain selittää katumaasturitrendiä. Jos haluaa auton, johon mahtuu entinen määrä tavaraa, valinta kohdistuu helposti juuri katumaasturiin, jossa hybridi- tai sähköauton akustosta on vähiten haittaa.

On tärkeää huomata, miten katumaastureiden puolesta puhuu voimakkaasti myös se, että tiet ovat yhä huonompia ja niiden talvikunnossapidossa on usein joko viivettä tai muuta huomauttamista. Yleisesti uskotaan, että etenkin loskakeliin tai syksyn ensimmäisille liukkaille nelivetoisella on turvallisempi lähteä kuin pienenpienellä henkilöautolla.

Väylän tilastojen mukaan huonokuntoisia teitä on joka puolella Suomea. Tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaavan viraston arvion mukaan uutta päällystettä pitäisi vetää 7 700 kilometrille. Luku on kasvanut viime vuodesta 700 kilometriä. Jos eduskunta hyväksyy lisämäärärahat tienpitoon, ensi vuonna yli 3000 kilometriä teistä saa päällysteen (Ilta-Sanomat 16.10.).

Koko Suomessa huonokuntoisia teitä kaikista teistä on 13,8 prosenttia. Pohjois-Savon luku on 15,9 prosenttia. Alle 10 prosentin maakuntia ovat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi, joille kaikille on yhteistä virkeä metsäteollisuus. Valta- ja kantatiet ovat pääosin hyvässä kunnossa, joskin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on eniten toivomisen varaa. On tyypillistä, että huonokuntoisimmat tiet ovat seutu- ja yhdysteitä. Kun kesämökki tai asunto on maaseudulla monen mutkan takana, katumaasturin korkeammalle maavaralle on jatkuva tarve.

Päästöttömin vaihtoehto autojen käyttövoimista ei sekään ole ristiriidaton. Vaikka voisikin ajaa puhtaasti sähköllä työmatkansa, lähistölle kaavailtu akkukemikaaleja luonnosta louhiva kaivos voi muuttaa ajatukset toiselle tolalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Aivovammat ovat ongelma jääkiekossa

IBM – reikäkorteista pilvipalveluun

Kiroilevalta isältä vesselille

Talvihoidon tasokorotus teillä paikallaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.