Roskaksitulohetki

Valtatiellä edelle kurvaa citymaasturi, moninaisilla arvokkailla lisähärpäkkeillä varustettu. Mutta roskis ja tuhkakuppi ovat vissiin varustelusta unohtuneet, kun ikkunasta lentää kaaressa tupakantumppi, rypistetty aski ja parit karkkipaperit.

Voi vain ihmetellä. Mikä oli kuljettajan mielestä se ratkaiseva hetki, jolloin pahvirasiasta ja muusta tuli roskia, viivyttelemättä pois heitettäviä? Kenties aski oli kulkenut mukana povarissa tai laukussa tunteja, päiviä, viikkoja. Mutta silmänräpäyksessä siitä sukeutui roska, viuh pois silmistä!

Milloin tavarasta tulee roskaa ja jätettä? Tavaran valmistaminen voi olla pitkä prosessi, mutta roskaksi muuttuminen käy hetkessä, dramaattisesti, käyttäjän päätöksellä.

Roskiksi muuttuneisiin asioihin suhtaudutaan aivan kuin ne olisivat heti saastaisia tai epähygieenisiä. Kun sellainen on kädestä maahan lipsahtanut, ei sitä voi enää nostaa, sehän on ROSKA, yäk. Lumien sulaessa asenne näkyy kaduilla, poluilla ja pientareilla, kaikkialla.

Ruualla on jätteeksimuuttumishetkensä. Koulussa lapsilla on vaihteleva käsitys siitä, milloin se tapahtuu. Jotkut kokevat, että kun on lopettanut omalta lautaselta syönnin, kaikki siinä on heti yök, jätettä, en koske.

Yksi ottaisi mielellään kaverin tarjottimelta ylijääneen kuorimattoman banaanin, toiselle se on ällö jäte, koska se on vaan kerta kaikkiaan ollut jonkun toisen tarjottimella.

Jätteeksi muuttumisen maaginen hetki riippuu tilanteesta. Perhepiirissä lautasella käynyt pottu on sopiva tarveaine seuraavan ruuan valmistukseen, juomatta jääneen maidon voi kaataa takaisin purkkiin. Koulussa näin ei tietenkään tehdä.

Jätteen syntyhetkeä kannattaa joka tapauksessa pohtia, etenkin kotona. Kunkin käsitykset säätelevät sitä, miten ruokaa kohtelee omassa arjessaan, aikuisenakin. Laittaako kaiken tarjolla käyneen koskemattomana roskiin vai hyödyntääkö ruuantähteet huolellisesti, jottei ruokahävikkiä tulisi.

Sama koskee suhdetta tavaraan: onko se kertakosketuksella käytettyä roskaa vai pitkäaikaista ja huolenpidon arvoista.

Vai voisiko jätteeksi muuttumista peräti siirtää tuonnemmaksi ja samalla vaikuttaa jätteen määrään, muotoon ja käyttökelpoisuuteen? Ehkä jopa sivuuttaa koko maaginen hetki ja siirtää tavaran toiseen käyttöön, ei jätteeksi?

Olennaisia kysymyksiä uudelle asennoitumiselle, jätemäärän vähentämiseksi ja laadun parantamiseksi. Hyvä jäte on mahdollisimman vähäinen, haitaton ja mielellään uudelleen käytettävä tavalla tai toisella – jolloin se ei enää jäte olekaan.

Maasturikuskille terveisiä: älä hätäänny, kun kädessäsi on roska. Roskaksimuuttumishetki ei ole epähygieeninen ja siihen voit ihan itse vaikuttaa.

Kirjoittaja on vehmersalmelainen opettaja ja kirjailija.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiistelty saarnamies saapuu

Revontulten väriliukumaloisteita

Helle helli kotimaan matkailua

Alkon asema riippuu etämyynnin tulkinnasta

Populismin turistiluokka

Kaikkien aikojen vaalit

Metsästäjille sopii toivottaa onnea hirvijahdissa

Hävittäjähankinta takaa politiikan uskottavuutta

Merkityksellistä matkailua, lasten kanssa

Kulttuuripääkaupunkihausta nostetta Järvi-Suomelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.