Runoileva punalentäjä

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten elettiin ensimmäistä täyttä rauhan vuotta maailmansodan jälkeen. Venäjällä ei kuitenkaan saatu rauhan siunauksista nauttia, maassa riehui raaka sisällissota. Taisteluita käytiin aivan Suomen kaakkoisrajan tuntumassa, kun valkoiset hyökkäsivät Viron suunnalta kohti Pietaria. Suomi ei sekaantunut sotaan, mutta suomalaisia oli silti mukana, molemmilla puolilla.

Yksi punaisten puolella sotineista oli Leppävirralla syntynyt Kalle Tähtelä, lehtimies ja kirjailija. Elon mainingit olivat viskoneet kynämiehen punalaivaston lentäjäksi.

Tai lento-oppilashan Tähtelä vielä oli, kun hän tihkusateisena lokakuun aamuna lähti Oranienbaumin tukikohdasta tiedustelu- ja pommituslennolle. Kaksipaikkainen "lentovene" oli kömpelö ja vaikea ohjattava, mutta Tähtelältä lentäminen sujui. Ei ollut pakkasta, joten lähtökiidon vesiroiskeet eivät jäätyneet ohjauslaitteisiin. Viidessätoista minuutissa kolme punakonetta saavutti kohteensa, valkoisten asemat Gostilitsin kylän liepeillä.

Kalle Tähtelä oli syntynyt 1891. Perhe oli varakas ja lapset koulutettiin, mutta elämä oli myös melko liikkuvaista. Kalle ehti käydä koulua Leppävirran ohella Kuopiossa, Porvoossa ja parin Venäjän-vuoden jälkeen vielä Helsingissäkin.

Lyseo jäi kesken, kun kirjallisesti lahjakas poika ryhtyi lehtialalle. Hän työskenteli ensin Etelä-Suomen Sanomissa, sitten Aamulehdessä, ja samoihin aikoihin ilmestyi myös esikoisteos, näytelmä Mustalaisen kosto. 19-vuotiaana Kalle lähti Saksaan ja edelleen Yhdysvaltoihin, missä kirjallisten opintojen ja sangen sekalaisten töiden jälkeen päätyi taas lehtimieheksi.

Lännestä itään Vaikka Tähtelä ei lukeutunut köyhälistöön, hän omaksui vaellusvuosinaan sosialistisen maailmankatsomuksen. Niinpä hän hakeutui töihin nimenomaan suomenkielisiin työväenlehtiin, joita Yhdysvalloissa oli useita. Toimittajan työn ohella hän kirjoitti lisää näytelmiä sekä runoja ja novelleja lehtiin. Novellikokoelmia ilmestyi kirjoinakin, lisäksi hän toimi suomentajana.

Syksyllä 1917 Tähtelä palasi kotimaahan, Sosialisti-lehden toimittajaksi Turkuun. Niin kiihkeän punainen kuin olikin, hän vastusti aseelliseen kapinaan ryhtymistä. Kun se kuitenkin alkoi, hän pysyi toimittajan työssä ja tempautui pian mukaan kumousintoon.

Tappion jälkeen Tähtelä pakeni Venäjälle kuten tuhannet muut. Samanlainen punaisten ja valkoisten sota oli käynnissä siellä, ja nyt hän oli valmis tarttumaan aseeseen.

Tähtelä otettiin laivaston lentokouluun. Koulun kansainvälisessä osastossa oli parikymmentä suomalaista, enimmät entisiä punakaartilaisia, monet jonkin sortin konemiehiä ennestäänkin. Runoilija oppi lentäjän taitoja muiden lailla, mainittiin jopa joukon parhaisiin kuuluneeksi. Ainakin hän kelpasi yhtenä harvoista taistelulennoille jo lokakuussa, kesken koulutuksen.

Yksi lento ja teloitus Valkoisten hyökkäys oli alkanut keväällä 1919 usealta suunnalta. Kun joukot kesällä yhdistettiin kenraali Judenitshin alaisuuteen, syntyi vahva ja hyvin varustettu armeija. Se sai Englannilta voimakasta laivasto- ja ilmatukea, ja muutama tankkikin möyrysi punaisen jalkaväen kauhuna.

Judenitshin kasakoiden rinnalla taisteli virolaisia ja inkeriläisiä, ja myös suomalaisia vapaaehtoisia. Vaikka Suomi pysyi puolueettomana, käyttivät britit hiukan Suomenkin maaperää lentotoiminnassaan. Punaiset olivat hätää kärsimässä, ja taisteluun heitettiin myös koulutusvaiheessa oleva väki, kuten edellä mainitut lento-oppilaat. Häthätää kootut punajoukot onnistuivat kuin onnistuivatkin tehtävässään, ja Judenitshin oli lyötynä peräännyttävä.

Tähtelän osuus sodassa jäi lyhyeksi. Hän pudotti pomminsa ja tähystäjä Bahvalov tulitti valkoisia konekiväärillä minkä panoksia riitti. Paluumatka oli alkamassa, kun valkoisten luoti katkaisi koneen polttoaineletkun. Pakkolasku onnistui ja lentäjät lähtivät pyrkimään omien puolelle. Pian heidät kuitenkin saatiin kiinni ja teloitettiin muitta mutkitta.

Kalle Tähtelän tarina ei päättynyt, vaikka elämä sammui. Pian punaiset valtasivat alueen ja ruumiit löydettiin. Nuori neuvostovalta tarvitsi sankarinsa, ja siihen rooliin Tähtelä sopi: oli uuden aselajin hohtoa ja runoilijan romantiikkaa, ulkomaalaisuuskin istui hyvin vallankumouksen kansainvälisiin ihanteisiin.

Hautajaisista tuli näyttävät. "Ei haihtuvalla musteella, vaan elämänsä verellä piirsi hän kirjaimen köyhälistön vapautuksen aikakirjoihin", huipentui Yrjö Sirolan pitämä ylevähenkinen, monessa lehdessä julkaistu muistopuhe.

Tähtelän tarinasta kirjoitettiin muutenkin laajasti, ja jopa yksi Mustanmeren laivaston lento-osastoista nimettiin hänen mukaansa. Maalasipa muuan taiteilija Tähtelän ja Bahvalovin kunniaksi taulunkin.

Jälkinäytös Tarina sai vielä jatkoa. Valkoisten ahdistaessa Pietaria bolsevikkien salainen poliisi Teka aloitti ankarat toimet "sisäistä vihollista" vastaan.

Monia korkeita upseereita pidätettiin ja teloitettiin, joukossa myös Tähtelän entinen esimies Boris Berg. Divisioonankomentajan ja lento-oppilaan tiet eivät liene koskaan kohdanneet, mutta joku tekisti sai silti neronleimauksen: tässäpä oiva konna sankaritarinaan!

Niin sepitettiin kertomus katalasta komentaja Bergistä, joka kätki sotasalaisuuksia tyhjään lentopommin kuoreen, ja yritti pakottaa Tähtelän pudottamaan sen vihollisille. Tähtelä kieltäytyi, Berg tahtoi kostaa ja saatuaan tiedon pakkolaskusta hän toimitti jollakin ihmeellisellä tavalla valkoisille kehotuksen surmata lentäjät.

Monin tavoin uskomaton tarina osoittautui sitkeähenkiseksi. Se lämmitettiin uudelleen toisen maailmansodan alla, ja on tiettävästi julkaistu vielä niinkin myöhään kuin 1989.

Kirjailijana Tähtelän muisto ei elänyt yhtä kauan. Hän oli sujuvakynäinen, ja hänen tekstinsä tuntuu paljon kirjoitusajankohtaansa modernimmalta.

Vähän ennen viimeistä lentoaan hän kuvaili kirjeessä haaveitaan vetäytyä "syrjäiseen sopukkaan kirjoittamaan kauniita kertomuksia kyynelten läpi". Mutta poliittinen työ ja taistelu veivät ajan, taiteilijana Kalle Tähtelän kohtalona oli jäädä lupaukseksi.

Kirjoittaja on Savoniaammattikoulun lehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Oikein väärin toimittu

Talvivaaran sotkussa ei ole saivartelemista

Postin on katsottava koko alaa, ei vain itseään

Mieleni versio on vanhentunut

Pientä rajaa

Koulujen haasteita ei ratkota pelkästään resursseilla

Varjobudjeteissa näkyy opposition oikeistolaisuus

Kuinkas täällä voidaan?

Puijon ensilumenladun kausikortin hinta lähentelee jo halpuutusta – "Olisin valmis maksamaan enemmän"

Kiinalla korkea kynnys voimatoimiin Hongkongissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.