Ruokakriisi ja globaali vastuu

Ruuan puute on jokapäiväinen asia lähes miljardilla ihmisellä maapallolla. Maailman viljan kulutus on ollut tällä vuosikymmenellä suurempaa kuin tuotanto seitsemänä vuonna kahdeksasta. Viljavaje on katettu varmuusvarastoista, mutta ne ovat uhkaavasti ehtymässä. Nyt varastoissa on viljaa vain noin 50 päivän tarve, mikä on hälyttävän vähän.

Ruokakriisiin taustalla on jatkuvasti nouseva öljyn hinta ja uutena tekijänä ihmisten ravinnoksi hyvin tarpeellisen maissin, viljan ja palmuöljyn ym. lisääntyvä käyttö biopolttoaineen tuotantoon. Ruuan hinnan nousu maailman markkinoilla on tuomassa viljakauppaan keinottelua ja viljasta on tulemassa voiton tavoittelun kohde. Riisin hinnan nousu lähes kaksinkertaiseksi on johtanut siihen, että maailman ruokaohjelma WFP on joutunut keskeyttämään riisin jakamisen koulujen ruokaohjelmiin monissa Aasian maissa.

Ensimmäisiä kärsijöitä ovat köyhien perheiden äidit ja lapset. Ruuan hinnan nousu on jo aiheuttanut nälkämellakoita Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Ruokaongelmaa maapallolla on lisännyt viime satovuoden kuivuus Argentiinassa ja Australiassa sekä muut tuotanto-ongelmat Euroopassa. Äskettäinen luonnonkatastrofi Myanmarissa aiheutti valtavan kuolonuhrimäärän lisäksi myös riisisadon menetyksen tärkeällä viljelyalueella ja nälänhädän maan asukkaille.

Monissa Aasian ja varsinkin Saharan etelänpuoleisissa Afrikan maissa maatalous on edelleen hyvin alkeellisella tasolla ja sato on täysin riippuvainen luonnon oloista. Katovuodet ovat yhtä tavallisia siellä tänä päivänä kuin Suomessa 1700-1800-luvuilla. Toivoa sopii, että luonnon olosuhteet suosisivat runsasta uutta satoa kaikkialla maapallolla. Se antaisi hieman hengähdysaikaa sopeutua tilanteeseen ja tehdä tarvittavia päätöksiä ja toimenpiteitä.

Omavaraisuudesta pidettävä kiinni

Ruuantuotannon ongelmiksi on Suomessa ja Euroopan yhteisössä katsottu monilla aloilla vallinnut ylituotanto ja toimenpiteet ovat kohdistuneet sen hillitsemiseen. Jo lähitulevaisuudessa elintarviketurvallisuus ja ilmastonmuutos kohdistavat huomion ruuan riittävyyteen ja ruokaturvallisuuteen. Euroopan on varmistettava kohtuuhintainen ruuantuotanto eikä peltoalaa voida määrättömästi siirtää biopolttoaineen tai muuhun non-food tuotantoon.

Monet maat ovat tarkistamassa kantaansa elintarvikeomavaraisuuteen. Kiinan vastaus maailmaa koettelevaan ruokakriisiin on paluu omavaraiseen maataloustuotantoon. Siellä, niin kuin monissa maailman runsasväkisimmissä maissa, kaupungistuminen pahentaa ruokaongelmaa. Peltopinta-ala kutistuu ja samalla kokonaan ostoruuan varassa elävän, köyhän väestön määrä nopeasti kasvaa.

Vahva peruste kotimaisen elintarviketuotantomme turvaamiseen on globaali vastuu ja eettinen näkökulma. Vaikeista luonnonoloista huolimatta olemme pystyneet luomaan vakaan ja korkealaatuisen kotimaisen elintarviketuotannon.

Se on tehty tavoitteellisesti ja sitoutuneesti käsittäen koko elintarvikeketjun. Uudesta teknologiasta huolimatta maataloustuotanto on pitkäaikaista ja luonnon kiertokulkuun perustuvaa toimintaa. Se on myös paikallista ja vaatii paikallisesti sovellettua tietoa.

Meillä tuotanto on sopeutettu luonnonoloihimme, mikä tarkoittaa kotieläintuotantoon ja siinä vielä nautakarjaan painottunutta tuotantoa. Tieto- ja taitotasomme koko tuotantoketjussa on huippuluokkaa ja kotimaiset elintarvikkeet ovat turvallisia ja laadukkaita. Koko elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on hyvin merkittävä puhumattakaan maataloustuotannon arvosta maaseudun elävän pitämisessä yksiköiden lukumäärän rajusta vähenemisestä huolimatta. Tuotteen koko elinkaari on yhä useammin kokonaan jäljitettävissä, toisin kuin useimmissa tuontielintarvikkeissa.

Ekologisuutta ruokaketjuun

Elintarvikkeiden elinkaaren ekologisuutta voitaisiin parantaa käyttämällä nykyistä enemmän paikallista eli lähiruokaa sekä luomutuotteita. Tämä näyttää kyllä tällä hetkellä vaikealta kun teollistuneissa maissa kehitys näyttää johtavan yhä suurempiin yksiköihin ja maailmanlaajuisiin kauppaketjuihin. Tuotannon ja etenkin elintarviketeollisuuden ja -kaupan keskittyminen on nurinkurista elintarvikeketjun ekologisuutta ajatellen. Raaka-aineet ja alkutuotteet kuljetetaan harvoihin suuriin teollisuusyksiköihin ja valmiit tuotteet sitten prosessoinnin ja pakkaamisen jälkeen ainakin osittain takaisin samoille lähtöalueille.

Vaikka suurimmat kasvihuonepäästöt syntyvät itse tuotannossa, ei kuljetuksen päästölisäyksiä ja muita haittoja sovi vähätellä. Eivätkä pitkät kuljetusajat koskaan paranna ruuan laatua. Suuruuden ekonomian ihaileminen on markkinataloudessa mennyt liian pitkälle ja uskon, että korjausliikettä tulee ajanmittaan tapahtumaan.

Suurtiloista ja teollismittakaavaisista eläintuotannon yksiköistä huolimatta valtaosa maapallon ruokahuollosta on edelleen hyvin pienimuotoista omavaraista taloutta. Kehitysyhteistyöhankkeissa on pyritty tarjoamaan näille pienviljelijöille keinoja ensisijaisesti oman perheensä ruokahuollon turvaamiseksi, mutta myös jonkin verran myyntiin välttämättömien rahatulojen saamiseksi.

Suomen osaamista on viety erityisesti maidontuotannon kehittämiseen. Maitotuloilla oli aikanaan ratkaiseva merkitys Suomen maaseudun elintason nostamisessa ja maitorahoilla koulutettiin ainakin yksi sukupolvi isänmaan monenlaisiin tehtäviin. Eettinen velvollisuutemme on huolehtia omasta ruokatuotannostamme myös tulevaisuudessa. Meidän on turvattava tuotannon jatkuminen ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Se on oikeaa vastuun ottamista tulevaisuudesta.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kotieläintieteen emeritusprofessori ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) entinen ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hallitus maltillisestiliikkeelle väylähankkeilla

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.