Ruotsi ei kelpaa Suomelle mallimaaksi

Valtioneuvoston kanslia tilasi syksyllä Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta raportin, jossa hahmotellaan suuntaviivoja Suomen taloudenhoidolle. Perusajatuksena on, että Borg toisi keskusteluun oman panoksensa, koska Ruotsi on taloudellisesti huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin Suomi. Raportti valmistuu keväällä eli nykyisen hallituksen ohjuriksi siitä ei ole.

Monessakin mielessä Ruotsin ja Suomen kansantalouksissa on samankaltaisia piirteitä, mutta niissä on myös merkittäviä eroavaisuuksia. Vähäisin ei ole valuutta. Ruotsilla on kruununsa. Suomi on yhteisvaluutta eurossa.

Kun laskeudutaan vieläkin lähemmäksi monien kotitalouksien rahankäyttöä, huomattava eroavaisuus on useimpien suurin yksittäinen investointi - omistusasunnon hankkiminen.

Termi omistusasuminen käsitetään Ruotsissa ja Suomessa kovin eri tavoin.

Pohjanlahden länsipuolella asuntolainoja on perinteisesti lyhennetty olemattomilla erillä suhteessa luottojen peruspääomaan. Tästä kertoo, että asuntolainan keskimääräinen takaisinmaksuaika Ruotsissa on ollut 140 vuotta. Harvempi kuin joka toinen lyhentää lainaansa, jos se alittaa 75 prosenttia markkina-arvosta. Asuntoa ei lunasteta koskaan omaksi.

Jos Suomessa asuntolaina otetaan yli 20 vuodeksi, takaisinmaksuaika on varsin pitkä. Ennen euroon siirtymistä laina-ajat olivat vieläkin lyhyempiä. Pohjoismaisten pankkien rantautuminen kotimarkkinasektorille merkitsi aikoinaan myös pidempien maksuaikojen yleistymistä.

Ruotsissa halutaan nyt muuttaa tilannetta, mutta toimet ovat Suomen todellisuuteen verrattuna lilliputtitasoa. Jatkossa ruotsalaisten on maksettava asuntolainaansa niin kauan kunnes velkataso jää puoleen asunnon arvosta. Siis jos esimerkiksi asunnon arvo on 400 000 kruunua, velkaa on lyhennettävä 200 000 kruunuun saakka.

Tällä tempulla halutaan kuriin ruotsalaisten ylivelkaantuminen, mutta toisaalta tavoitteena on pitää huolta sikäläisestä ostovoimasta.

Suomessa on myös kiristetty asuntovelallisen asemaa olkoonkin, että käytännöt suhteessa länsinaapuriin ovat entuudestaan huomattavan tiukat. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus leikkasi asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Keskustelua on käyty lisäksi niin sanotusta asuntolainakatosta. Sen toteutuminen tarkoittaisi, ettei lainaa saisi kuin 90 tai 95 prosenttia luoton vakuuksien arvosta. Asia vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.

Lainakaton tarkoitus on hyvä. Sillä halutaan estää ylivelkaantumista ja asuntojen epätervettä hinnannousua. Sen sijaan ajoittaminen pitkittyvään matalasuhdanteeseen ei olisi viisasta. Talouden perusteet ovat järkkyneet niin perusteellisesti, ettei uusia säädöksiä tarvita estämään varovaisten kotimarkkinoiden toimivuutta.

Ruotsista ei ole Suomelle asuntoluototuksen mallimaaksi. Suomalaiset ovat tottuneet jämäkästi maksamaan ottamansa luottonsa takaisin sotakorvauksista lähtien. Sitä perinnettä ei pidä romuttaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.