Ruotsin palkankorotukset ennakoivat levotonta syksyä

Perjantaina iltapäivällä Suomenlahden yli kiiri uutinen, jonka mukaan Ruotsin teollisuuden matalapalkka-aloja edustavat ammattiliitot ovat sopineet työnantajaliittojen kanssa kolmivuotisesta työehtosopimuksesta. Sen mukaan palkat nousevat kolme vuoden aikana yhteensä noin 6,5 prosenttia. Nousu on merkittävä, kun muistetaan, että edellinen yksivuotinen sopimus korotti palkkoja jo 2,2 prosenttia.

Lauantaina voimaanastuneen sopimuksen mukaan palkankorotus on kaksi prosenttia joka vuosi. Osa-aika- ja joustoeläkkeiden korotus nostaa kokonaiskorotusta puolen prosenttiyksikön verran. Matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus, mikä merkitsee sopimusaikana alle 2 500 euroa kuukaudessa ansaitseville noin 160 euron korotusta kuukausipalkkaan.

Ruotsi kuuluu Saksan ohella keskeisiin Suomen kanssa kilpaileviin maihin. Palkat ovat nousseet sekä Ruotsissa että Saksassa viime vuodet selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Esimerkiksi Saksassa IG Metall sopi 4,8 prosentin palkankorotuksista 21 kuukauden sopimuksella, joka päättyy tämän vuoden lopussa. On hyvä muistaa, että Saksassa todellinen ansiokehitys ei välttämättä seuraa suuria prosenttikorotuksia, koska Saksassa palkoista on mahdollista sopia yrityksissä. Lisäksi korotukset kohdistuvat taulukkopalkkoihin. Myös Ruotsissa palkoista sovitaan pitkälle yrityksissä, joskin liittosopimukset ovat perälautana. Korotukset ovat joka tapauksessa suurempia kuin Suomessa, missä kuluva vuosi on neljäs pienten tai olemattomien palkankorotusten vuosi. Siksi uutiset lahden takaa ennakoivat levotonta työmarkkinasyksyä.

Suomessa muutama työnantajien edustaja vaikuttaa sivuuttavan tyystin Ruotsin ja Saksan palkankorotukset, jotka väistämättä auttavat Suomea kuromaan kiinni paljon puhuttua kilpailukyky­eroa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja ja Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila katsoi taannoin, että suomalaisten palkat ovat vielä 10-15 prosenttia liian korkeat (Helsingin Sanomat 12.3.). Sittemmin myös Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen katsoi, että viime vuonna tehty kilpailukykysopimus ei ollut riittävä (Helsingin Sanomat 25.3.). Jaatinen vaatii edelleen äärimaltillisia palkkaratkaisuja ja palkkakilpailun estämistä.

Vaikka kilpailijamaiden palkankorotukset kenties kirveltävät ja työnantajien edustajien tökeröt lausunnot kenties ärsyttävät, suomalaisten palkansaajien on viisainta pitää pää kylmänä. Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa tulevaisuuden tuottoja ei pidä yrittää syödä etukäteen, koska se voi johtaa siihen, ettei tuottoja koskaan tulekaan.

Uusien ylilyöntien välttämiseksi on yhä yritettävä päästä Suomenkin työmarkkinoilla Ruotsin ja Saksan tavoin toimintatapaan, jonka mukaan vienti­alojen palkankorotukset määrittävät maksimitason. Lisäksi paikallisen sopimisen tapoja on välttämätöntä kehittää kilpailijamaiden suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.